Mik? on viime k?den luotonantaja?
26.8.2019
Viime k?den luotonantajaan turvaudutaan pakottavassa rahantarpeessa, kun mit??n muita vaihtoehtoja ei ole en?? j?ljell?.
Pankeilla viime k?den luotonantaja on keskuspankki. Keskuspankin h?t?apu on tarpeen, jos pankin k?ytt?varat uhkaavat loppua eik? se saa hankittua p?ivitt?iseen toimintaansa tarvittavia varoja mist??n muualta. T?llainen tilanne voi synty? esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden kriisiss?, jolloin pankit eiv?t suostu lainaamaan toisilleen rahaa ja asiakkaat nostavat joukolla talletuksiaan.
Viime k?den luotonantajan teht?v? on perinteisesti langennut keskuspankeille sen vuoksi, ett? niill? on ensisijainen vastuu rahoitusmarkkinoiden moitteettomasta toiminnasta ja rahoitusj?rjestelm?n vakaudesta. Siten ne my?s suojaavat kuluttajia ja yrityksi? pankkien vaikeuksilta.
Kuka on viime k?den luotonantaja euroalueella?
Euroalueella EKP ja kansalliset keskuspankit hoitavat viime k?den luotonantajan teht?vi? yhdess?.
Kansallisten keskuspankkien rooli
K?yt?nn?n tasolla euroalueen pankkien viime k?den turvaverkkona toimivat kansalliset keskuspankit: ne tarjoavat pankeille h?t?rahoituksena ns. maksuvalmiustukea, jos pankit eiv?t pysty hankkimaan tarvitsemiaan varoja muista l?hteist?. Kukin keskuspankki vastaa h?t?rahoituksen antamisesta oman maansa pankeille ja kantaa yksin n?ist? lainoista aiheutuvat kustannukset ja riskit.
EKP:n rooli
EKP ohjaa ja valvoo kansallisten keskuspankkien h?t?rahoitustoimia. EKP:n neuvosto voi vastustaa tai rajoittaa h?t?rahoituksen my?nt?mist?, jos kaksi kolmasosaa? sen j?senist? niin haluaa. EKP:n neuvosto voi kuitenkin vastustaa h?t?rahoitusta vain silloin, kun se katsoo, ett? h?t?rahoitus olisi ristiriidassa EKP:n rahapolitiikan tai euroj?rjestelm?n tavoitteiden ja teht?vien kanssa.
Pelastetaanko vaikeuksissa olevat pankit aina?
Ei, pankeilla ei ole takeita, ett? ne saavat keskuspankilta h?t?rahoitusta. H?t?rahoitusta my?nnet??n vain tiukkojen s??nt?jen rajoissa ja tiettyjen ehtojen t?yttyess?.
H?t?rahoitusta my?nnet??n vain vakavaraisille pankeille
H?t?rahoitusta my?nnet??n pankeille, joilla on maksuvalmiusvaikeuksia eli vaikeuksia selviyty? senhetkisist? maksuvelvoitteistaan (kuten talletusten nostoista). Pankin t?ytyy kuitenkin olla vakavarainen, eli sen maksukyvyn on pitk?ll? aikav?lill? oltava edelleen riitt?v? toiminnan jatkamiseksi. Vakavaraisellekin pankille voi tulla tilap?isi? maksuvalmiusongelmia siksi, ett? pankin varat ovat sidottuina sen my?nt?miin pitk?aikaisiin lainoihin.
H?t?rahoitus on vain tilap?ist?
Nimens? mukaisesti h?t?rahoitusta annetaan vain ennakoimattomassa h?t?tilanteessa. Kun tilanne normalisoituu, rahoitus lopetetaan ja h?t?lainat on maksettava takaisin.
H?t?rahoituksella on hintansa
Kansalliset keskuspankit my?nt?v?t h?t?rahoitusta vain vakuuksia vastaan. Vakuuksien ei kuitenkaan tarvitse olla yht? hyv?laatuisia kuin tavanomaisissa rahoitusoperaatioissa, mink? vuoksi h?t?rahoitukseen liittyy suurempi riski. Keskuspankit voivatkin soveltaa h?t?lainojen vakuuksiin suurempaa markkina-arvon aliarvostusta ja peri? lainoista korkeampaa korkoa.
H?t?rahoituksen s??nt?j? on t?rke?? noudattaa tinkim?tt? ja johdonmukaisesti, jotta v?ltet??n ns. moraalikadon vaara. Jos nimitt?in pankit voisivat olla varmoja, ett? keskuspankki pelastaa ne aina vaikeuksista, niill? voisi olla houkutus ottaa enemm?n tai suurempia riskej?.
Miksi on t?rke??, ett? pankeilla on viime k?den luotonantaja?
Vakavarainenkin pankki voi ajautua tilanteeseen, jossa se ei kykene t?ytt?m??n senhetkisi? maksuvelvoitteitaan asiakkailleen tai velkojilleen. T?ll?in saattaa pahimmillaan synty? talletuspako, jossa varojensa puolesta pelk??v?t asiakkaat nostavat joukolla rahansa pois pankista. Tuloksena voi olla jopa pankin konkurssi, jonka seuraukset voivat olla hyvinkin kauaskantoisia.
- Ihmiset voivat menett?? ty?paikkansa: Pankkikonkurssin seurauksena yritysten luotonsaanti tyrehtyy ?killisesti, jolloin niill? voi olla vaikeuksia maksaa palkkoja, hankkia raaka-aineita tai ylip??ns? jatkaa toimintaansa.
- Ongelmat voivat levit?: Pankit ovat tiiviisti kytk?ksiss? toisiinsa, joten yhden pankin vaikeudet levi?v?t helposti my?s muihin pankkeihin, jolloin niiden kaikkien asiakkaat k?rsiv?t. Jos haittavaikutukset yrityksiin, tallettajiin ja ty?paikkoihin kasvavat riitt?v?n suuriksi, lopulta koko talous k?rsii. T?ll?in kustannukset j??v?t usein veronmaksajien harteille.
Pankkien viime k?den luotonantajina keskuspankit voivat siis auttaa s??st?m??n kuluttajia ja yrityksi? monenlaisilta vaikeuksilta.
Ent? taloudellisissa vaikeuksissa olevat valtiot – saavatko nekin keskuspankin h?t?rahoitusta?
Eiv?t ainakaan euroalueella. Jos valtiot voisivat saada keskuspankilta h?t?rahoitusta, se vaarantaisi keskuspankin kyvyn yll?pit?? hintavakautta ja toimia riippumattomasti. Siksi julkisen sektorin keskuspankkirahoitus on kielletty EU:n perussopimuksessa asti. Se on siis laitonta.