ECB logo
Menu

1 Johdon raportti

1.1 EKP:n johdon raportin tarkoitus

Johdon raportti on olennainen osa EKP:n vuosittaista tilinp??t?sjulkaisua.[1] Se sis?lt?? tilinp??t?ksen kannalta olennaista taustatietoa.[2] EKP:n toiminnalla ja operaatioilla tuetaan politiikkatavoitteiden saavuttamista, joten sen taloudellista asemaa ja tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon my?s sen politiikkatoimet.

Sen vuoksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n t?rkeimpi? toimintoja ja operaatioita ja niiden vaikutusta tilinp??t?kseen. Siin? my?s analysoidaan taseen ja tuloslaskelman keskeist? kehityst? tilikauden aikana sek? annetaan tietoa EKP:n taloudellisista resursseista. Lis?ksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n taloudellisia ja operatiivisia riskej? sek? niiden hallintaa.


1.2 Toiminta

EKP on osa euroj?rjestelm??, jonka ensisijainen tavoite on yll?pit?? hintavakautta. EKP:n t?rkeimm?t teht?v?t on m??ritelty EKPJ:n peruss??nn?ss?[3]. Ne ovat euroalueen rahapolitiikan toteuttaminen, valuuttamarkkinatoimien suorittaminen, euroalueen maiden virallisten valuuttavarantojen hoito ja maksuj?rjestelmien moitteettoman toiminnan edist?minen.

Lis?ksi EKP vastaa yhteisen valvontamekanismin toiminnan tehokkuudesta ja yhdenmukaisuudesta. Tarkoituksena on valvoa pankkeja tiiviisti ja tehokkaasti ja edist?? siten pankkij?rjestelm?n luotettavuutta ja turvallisuutta sek? finanssij?rjestelm?n vakautta.

Euroj?rjestelm?ss? rahapolitiikkaa toteutetaan hajautetusti, joten my?s rahapoliittiset operaatiot n?kyv?t EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tilinp??t?ksiss? hajautusperiaatteen mukaisesti. Taulukossa 1 on yhteenveto t?rkeimmist? EKP:n teht?v?n mukaisista operaatioista ja toiminnoista sek? siit?, miten ne vaikuttavat EKP:n tilinp??t?kseen.

Taulukko 1

EKP:n keskeiset teht?v?t ja toimet ja niiden vaikutus tilinp??t?kseen

1) Arvopaperilainauksesta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
2) TARGET2-j?rjestelm?st? kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.


1.3 EKP:n taloudellisen aseman kehitys

1.3.1 Tase

EKP:n tase kasvoi huomattavasti vuosina 2015–2018, kun omaisuuserien osto-ohjelmassa ostettiin arvopapereita.[4]

Vuonna 2019 EKP:n taseen kokonaisvarat kasvoivat 10,0 miljardia euroa eli 457,1 miljardiin euroon. Kasvun taustalla olivat p??asiassa EKP:n valuuttavarantojen markkina-arvon nousu (vuonna 2019 kullan hinta nousi ja Yhdysvaltain dollari ja Japanin jeni vahvistuivat euroon n?hden) sek? liikkeess? olevien euroseteleiden arvon nousu.[5]

Kuvio 1

EKP:n taseen keskeisten erien kehitys

(mrd. euroa)

L?hde: EKP.

Vuoden 2019 lopussa 55 % EKP:n taseen kokonaisvaroista oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vi? eurom??r?isi? arvopapereita. Tase-er??n sis?ltyv?t EKP:n hallussa olevat arvopaperimarkkinoita koskevassa ohjelmassa (ns. velkapaperiohjelma), katettujen joukkolainojen osto-ohjelmissa, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa sek? julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa hankitut arvopaperit. Vuonna 2019 EKP sijoitti omaisuuserien osto-ohjelmassa (Asset Purchase Programme, APP) hankittujen omaisuuserien er??ntyess? takaisin maksetun p??oman uudelleen t?ysim??r?isesti. Lis?ksi EKP:n neuvosto teki 12.9.2019 euroj?rjestelm?n kuukausittaisten omaisuuser?ostojen kokonaism??r?? koskevan p??t?ksen[6], jonka pohjalta omaisuuserien osto-ohjelmassa alettiin 1.11.2019 taas tehd? uusia nettom??r?isi? ostoja ennalta m??ritettyj? kelpoisuuskriteerej? noudattaen.

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vien arvopaperien arvo EKP:n salkussa pieneni 1,3 miljardia euroa vuonna 2019 ja oli vuoden lopussa 250,4 miljardia euroa. Suurin osa muutoksesta johtui velkapaperiohjelmassa ja kahdessa ensimm?isess? katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien er??ntymisest? (ks. kuvio 2). Kaikkiaan n?iden arvopaperien arvo pieneni 2,2 miljardia euroa. Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman salkun arvon pieneneminen 0,1 miljardilla eurolla johtui p??asiassa salkun arvopapereihin liittyvien preemioiden ja diskonttojen jaksotuksesta[7], jonka vaikutus oli suurempi kuin vuoden 2019 kahden viimeisen kuukauden netto-ostojen.

Kuvio 2

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?v?t arvopaperit

(mrd. euroa)

L?hde: EKP.

Huom. CBPP = covered bond purchase programme (katettujen joukkolainojen osto-ohjelma), SMP = Securities Markets Programme (velkapaperiohjelma), ABSPP = asset-backed securities purchase programme (omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma) ja PSPP = public sector purchase programme (julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma).

EKP:n valuuttavaranto koostuu kullasta, erityisist? nosto-oikeuksista, Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneist? ja Kiinan renminbeist?. Valuuttavarannon yhteenlaskettu eurom??r?inen arvo kasvoi 6,2 miljardia euroa eli 75,8 miljardiin euroon vuonna 2019.

EKP:n kultavarannon unssim??r? pysyi ennallaan vuonna 2019, mutta kullan ja kultasaamisten eurom??r?inen arvo nousi 3,8 miljardia euroa eli 22,0 miljardiin euroon kullan eurom??r?isen markkinahinnan nousun vuoksi (ks. kuvio 3). Arvonnousu n?kyi my?s EKP:n arvonmuutostileill?, joiden saldo suureni saman verran (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

Kuvio 3

EKP:n kultavaranto ja kullan hinta

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: euroa/kultaunssi)

L?hde: EKP.
Huom. Kullan arvonmuutostilit eiv?t sis?ll? euroalueeseen 1.1.1999 j?lkeen liittyneiden EU:n j?senvaltioiden osuuksia p?iv?n? ennen niiden liittymist? euroj?rjestelm??n.

EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin m??r?isten valuuttavarantojen[8] eurom??r?inen nettoarvo suureni 2,4 miljardia euroa eli 53,1 miljardiin euroon siksi, ett? niist? vuoden aikana kertyneet tuotot sijoitettiin uudelleen ja euro heikkeni Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin n?hden (ks. kuvio 4). Euron heikkenemisen my?t? my?s EKP:n arvonmuutostilien saldot suurenivat (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

Kuvio 4

Valuuttavaranto

(mrd. euroa)

L?hde: EKP.

EKP:n valuuttavaranto koostui edelleen valtaosin Yhdysvaltain dollareista, joiden osuus koko varannosta oli vuoden 2019 lopussa noin 77 %.

EKP:n valuuttavarantosalkun sijoitusten hallintaprosessi on kolmivaiheinen. Ensiksi EKP:n neuvosto vahvistaa sijoituksille EKP:n riskienhallintatoiminnon esityksen perusteella strategisen normisalkun, mink? j?lkeen EKP:n salkunhoitajat m??ritt?v?t EKP:n johtokunnan hyv?ksytt?v?ksi taktisen normisalkun. P?ivitt?iset sijoitusoperaatiot hoidetaan sitten hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa.

EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan p??asiassa arvopapereihin ja rahamarkkinatalletuksiin tai pidet??n sekkitileill? (ks. kuvio 5). Valuuttavarantosalkun arvopaperit arvostetaan tilinp??t?ksess? vuoden lopun markkinahintaan.

Kuvio 5

Valuuttavarantosalkun sijoitusjakauma

(mrd. euroa)

L?hde: EKP.

EKP pit?? hallussaan valuuttavarantoja, jotta se pystyy rahoittamaan mahdolliset valuuttamarkkinaoperaationsa. T?lt? pohjalta m??r?ytyv?t my?s valuuttavarantosalkun hoidon yleiset tavoitteet, jotka ovat (t?rkeysj?rjestyksess?) likvidiys, turvallisuus ja tuotto ja joiden nojalla salkku sis?lt?? p??asiassa lyhytaikaisia arvopapereita (ks. kuvio 6).

Kuvio 6

Valuuttam??r?isten arvopaperien maturiteettijakauma

L?hde: EKP.

Vuonna 2019 EKP:n omien varojen sijoitussalkun arvo pysyi k?yt?nn?ss? ennallaan (ks. kuvio 7). Salkku sis?lt?? p??asiassa eurom??r?isi? arvopapereita, jotka arvostetaan vuoden lopun markkinahintaan.

Kuvio 7

EKP:n omien varojen sijoitussalkku

(mrd. euroa)

L?hde: EKP.

Omien varojen sijoitussalkkuun on sijoitettu EKP:n maksettua p??omaa, taloudellisten riskien varalle luotua varausta sek? yleisrahastoa vastaavat varat. Salkun tarkoituksena on tuottaa EKP:lle tuottoja niiden toimintakulujen kattamiseksi, jotka eiv?t liity sen valvontateht?viin.[9] Omien varojen sijoitussalkun hoidon tavoitteena on siis mahdollisimman suuri tuotto ennalta m??r?ttyjen riskilimiittien rajoissa, mink? vuoksi maturiteettijakauma on monipuolisempi kuin valuuttavarantosalkussa (ks. kuvio 8).

Kuvio 8

EKP:n omien varojen sijoitussalkun maturiteettijakauma

L?hde: EKP.

1.3.2 Taloudelliset resurssit

EKP:n taloudellisiin resursseihin luetaan EKP:n p??oma, yleinen riskivaraus, arvonmuutostilit sek? tilikauden nettovoitto. Taloudelliset resurssit sijoitetaan omaisuuseriin, joista kertyy tuottoja, ja/tai niill? katetaan suoraan taloudellisista riskeist? aiheutuvia tappioita. Vuoden 2019 lopussa EKP:n taloudellisten resurssien kokonaism??r? oli 47,7 miljardia euroa eli 5,7 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 9). Kasvu johtui arvonmuutostilien saldojen suurenemisesta euron heikkenemisen vuoksi.

Kuvio 9

EKP:n taloudellisten resurssien kehitys

(mrd. euroa)

L?hde: EKP.
Huom. Arvonmuutostileihin sis?ltyv?t kaikki kullasta, valuutoista ja arvopapereista kirjatut arvostusvoitot mutta eiv?t ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisten etuuksien uudelleen m??ritt?misest? johtuvat er?t.

Kullasta, valuuttam??r?isist? erist? ja markkinahintaan arvostettavista arvopapereista kertyneit? realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan tuottoina, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostileille EKP:n taseen vastattavaa-puolelle. Arvonmuutostilien avulla voidaan kattaa hinta- ja/tai valuuttakurssikehitykseen liittyvi? tappioita. Arvonmuutostilit siis vahvistavat EKP:n riskinsietokyky?. Vuoden 2019 lopussa kullan, valuuttam??r?isten erien ja arvopapereiden arvonmuutostilien[10] saldo oli 30,2 miljardia euroa eli 5,1 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtui p??asiassa kullan hinnan noususta sek? euron heikkenemisest? Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin n?hden (ks. kuvio 10).

Kuvio 10

T?rkeimm?t valuuttakurssit ja kullan hinta vuosina 2015–2019

(prosenttimuutos vuodesta 2015; vuoden lopun tietoja)

L?hde: EKP.

EKP:n saamisista ja veloista tilikauden aikana kertyneit? voittoja voidaan k?ytt?? saman tilikauden aikana syntyneiden mahdollisten tappioiden kattamiseen. Vuonna 2019 EKP:n voitto oli 2,4 miljardia euroa, mik? on 0,8 miljardia euroa enemm?n kuin vuonna 2018.

Taloudellisten riskiens? vuoksi (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”) EKP:ll? on varaus taloudellisia riskej? varten. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksessa otetaan huomioon muun muassa hallussa olevien riskipitoisten omaisuuserien m??r?, tulevalle vuodelle arvioitu tulos sek? arvio riskeist?. Riskivarauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n p??omasta. Vuosittaisen riskiarvion perusteella EKP:n neuvosto p??tti vapauttaa 84 miljoonaa euroa taloudellisten riskien varalta tehdyst? varauksesta, jotta varaus ei ylitt?isi sallittua 7,5 miljardia euroa (joka siis vastaa euroalueen kansallisten keskuspankkien maksamaa osuutta EKP:n p??omasta), sill? EKP:n p??oman jakoperusteen viisivuotistarkistuksen my?t? euroalueen kansallisten keskuspankkien merkint?osuudet pieneniv?t 1.1.2019.

Euroalueen maiden ja euroalueeseen kuulumattomien EU-maiden kansallisten keskuspankkien maksaman EKP:n p??oman m??r? oli vuoden 2019 lopussa 7,7 miljardia euroa eli 81 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2018 lopussa. Taustalla oli EKP:n p??oman jakoperusteen viisivuotistarkistus, jonka my?t? (merkitsem?ns? p??oman kokonaan maksavien) euroalueen kansallisten keskuspankkien merkint?osuudet pieneniv?t 1.1.2019.

Kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n p??omasta muuttuvat vuonna 2020, kun Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista ja Englannin pankki l?htee Euroopan keskuspankkij?rjestelm?st? (EKPJ). EKP:n merkitty p??oma ei kuitenkaan muutu, sill? Englannin pankin merkint?osuus jaetaan EU:n kansallisten keskuspankkien kesken. EKP:n maksettu p??oma ei sek??n muutu vuonna 2020, sill? muut kansalliset keskuspankit kattavat Englannin pankin aiemmin maksaman osuuden.

1.3.3 Tuloslaskelma

EKP:n vuotuinen voitto on kasvanut tasaisesti vuosina 2015–2019. Vuonna 2015 voitto oli noin 1,1 miljardia euroa ja vuonna 2019 jo noin 2,4 miljardia euroa (ks. kuvio 11). Voiton kasvun taustalla oli p??asiassa valuuttavarannosta ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vist? arvopapereista kertyneiden korkotuottojen kasvu. Liikkeess? olevista seteleist?[11] ja omien varojen sijoitussalkusta saatujen korkotuottojen supistuminen kuitenkin hillitsi voiton kasvua.

EKP:n voitto vuodelta 2019 oli 2 366 miljoonaa euroa (1 575 miljoonaa euroa vuonna 2018). Voitto kasvoi edellisvuodesta 790 miljoonaa euroa p??asiassa korko- ja rahoituskatteen kasvun vuoksi.

Kuvio 11

EKP:n tuloslaskelman keskeisten erien kehitys

(milj. euroa)

L?hde: EKP.
Huom. Kuviossa er? ”Muut tuotot ja kulut” sis?lt?? tuloslaskelman er?t ”Maksukate”, ”Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista”, ”Muut tuotot” ja ”Muut kulut”.

EKP:n korkokate oli 2 686 miljoonaa euroa, eli se kasvoi 410 miljoonaa euroa (ks. kuvio 12). Kasvun taustalla oli p??asiassa niin valuuttavarannosta kuin rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vist? arvopapereistakin kertyneiden korkotuottojen suureneminen.

Kuvio 12

Korkokatteen kehitys

(milj. euroa)

L?hde: EKP.

Valuuttavarannosta kertyi korkokatetta 1 052 miljoonaa euroa, eli kasvua oli 190 miljoonaa euroa. Korkokate kasvoi p??asiassa siksi, ett? Yhdysvaltain dollarin m??r?isist? arvopapereista kertyneet korkotuotot suurenivat.

Koska etenkin lyhytaikaisten dollarim??r?isten arvopaperien tuottojen kasvu nopeutui suurimman osan vuotta 2018 (ks. kuvio 13), EKP:n hallussa oli aiempaa korkeatuottoisempia arvopapereita, mik? kasvatti Yhdysvaltain dollarin m??r?isen sijoitussalkun keskituottoa edellisvuoteen verrattuna. T?ll? oli my?nteinen vaikutus salkusta vuonna 2019 saatuun korkotuottoon.

Kuvio 13

Valtion kahden vuoden joukkolainojen tuotot Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

L?hde: EKP.

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidetyist? arvopapereista kertyi vuonna 2019 korkokatetta 1 447 miljoonaa euroa eli 212 miljoonaa euroa enemm?n kuin vuonna 2018 (ks. kuvio 14). Omaisuuserien osto-ohjelmasta (APP) kertynyt korkokate kasvoi 316 miljoonaa euroa 1 136 miljoonaan euroon vuonna 2019, sill? etenkin julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman (PSPP) arvopaperisalkku suureni ja tuotti edellisvuoden keskiarvoa paremmin. Viimeisten kahden vuoden aikana salkun keskituotto on suurentunut etenkin siksi, ett? vuonna 2018 hankitut arvopaperit tuottivat aiempaa keskiarvoa paremmin ja arvopaperien er??ntymisen yhteydess? takaisin maksettu p??oma pystyttiin sijoittamaan uudelleen paremmalla tuotolla vuonna 2019. Euroalueen valtioiden joukkolainojen tuotot pysyiv?t silti keskim??rin pienin? (ks. kuvio 15). Velkapaperiohjelmasta (SMP) sek? kahdesta ensimm?isest? katettujen joukkolainojen osto-ohjelmasta (CBPP 1 ja 2) kertynyt korkokate sit? vastoin pieneni – mutta selv?sti v?hemm?n eli 104 miljoonaa euroa – 311 miljoonaan euroon. Korkotuottojen pieneneminen johtui salkkujen kutistumisesta arvopaperien er??ntymisen my?t?. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vist? arvopapereista kertyi vuonna 2019 noin 54 % EKP:n korkokatteesta.

Kuvio 14

Korkokate rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vist? arvopapereista

(milj. euroa)

L?hde: EKP.

Kuvio 15

Valtion kymmenen vuoden joukkolainojen tuotot euroalueella

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

L?hde: EKP.

EKP:lle ei kertynyt korkotuottoa sen osuudesta liikkeess? olevien euroseteleiden kokonaism??r?st? eik? korkokuluja kansallisten keskuspankkien sille siirt?mist? valuuttavarannoista, sill? euroj?rjestelm?n perusrahoitusoperaatioiden korko oli 0 %.

Muut korkotuotot (netto) pieneniv?t l?hinn? siksi, ett? omien varojen sijoitussalkun korkotuotot supistuivat euroalueen alhaisen korkotason vuoksi.

Rahoituskate kasvoi edellisvuodesta 322 miljoonaa euroa ja oli 176 miljoonaa euroa voitollinen (ks. kuvio 16). Syyn? oli p??asiassa se, ett? hintojen muutoksista realisoitui edellisvuotista parempi nettotulos.

Hallussa olevien arvopaperien myynnist? realisoitui nettovoittoja vuonna 2019. Eniten voittoa realisoitui Yhdysvaltain dollarin m??r?isist? arvopaperisijoituksista, joiden markkina-arvo nousi dollarim??r?isten joukkolainojen tuottojen supistuessa vuoden mittaan.

Kuvio 16

Realisoituneet voitot ja arvonalennukset

(milj. euroa)

L?hde: EKP.

Lis?ksi EKP:n yleisest? riskivarauksesta vapautettiin 84 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan 31.12.2019, jotta varaus ei ylitt?isi sallittua eli euroalueen kansallisten keskuspankkien maksamaa osuutta EKP:n p??omasta (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n yhteenlasketut toimintakulut (poistot ja ulkoistettu setelinvalmistus mukaan luettuina) kasvoivat 42 miljoonaa euroa 1 156 miljoonaan euroon. Kuten kuviosta 17 n?kyy, toimintakulujen kasvu johtui p??asiassa siit?, ett? henkil?st?kulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. EKP:n palkkalistoilla oli keskim??rin enemm?n ty?ntekij?it?, etenkin pankkivalvonnassa, ja muut pitk?aikaisetuudet kasvoivat l?hinn? siksi, ett? vuoden 2019 lopun vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa k?ytettiin alempaa diskonttokorkoa. Vuokrasopimusten tilinp??t?sk?sittely muuttui vuonna 2019, ja aiemmin hallinnollisina kuluina kirjatut vuokrakulut kirjataan nyt poistoina. T?m? pienent?? hallinnollisia kuluja ja kasvattaa poistoja edellisvuoteen verrattuna. Hallinnollisia kuluja v?hensi my?s vuokraty?ntekij?- ja konsulttikustannusten pieneneminen.

Pankkivalvontateht?vist? aiheutuvat kustannukset katetaan kokonaisuudessaan valvottavilta yhteis?ilt? peritt?vill? vuosittaisilla valvontamaksuilla[12].

Kuvio 17

Toimintakulut ja valvontamaksut

(milj. euroa)

L?hde: EKP.
Huom. Toimintakulut on eritelty yht??lt? keskuspankkitoiminnasta ja toisaalta pankkivalvonnasta aiheutuviin kuluihin. Kumpaankin luokkaan on sis?llytetty my?s EKP:n tukitoimialojen tarjoamista yhteisist? palveluista aiheutuvat kulut. N?it? yhteisi? tukipalveluja ovat muun muassa toimitila- ja henkil?st?hallinnon palvelut, muut hallintopalvelut, budjetointi- ja resurssienhallintapalvelut, kirjanpitopalvelut, oikeudelliset palvelut, viestint?- ja k??nn?spalvelut, sis?isen tarkastuksen palvelut, tilastopalvelut sek? tietotekniikkapalvelut.


1.4 Riskienhallinta

Riskienhallinta on v?ltt?m?t?n osa EKP:n toimintaa. EKP:ll? onkin k?yt?ss? tehokkaat menetelm?t, prosessit ja j?rjestelm?t jatkuvaa riskien m??ritt?mist? ja arviointia, riskistrategian ja -linjausten tarkastelua, riskien minimointia sek? riskien seurantaa ja raportointia varten.

Kaavio 1

Riskienhallintaprosessin kulku

EKP altistuu toiminnassaan sek? taloudellisille ett? operatiivisille riskeille. Seuraavassa k?yd??n l?pi n?it? riskej?, niiden l?hteit? sek? niiden hallinnassa k?ytettyj? j?rjestelyj?.

1.4.1 Taloudelliset riskit

EKP:n johtokunta laatii periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, ett? EKP on suojattu riitt?v?n hyvin niilt? taloudellisilta riskeilt?, joille se altistuu. Euroj?rjestelm?n suojaamisessa riskeilt? p??t?ksentekoelimi? avustaa euroj?rjestelm?n keskuspankkien asiantuntijoista koostuva riskienhallintakomitea, joka osallistuu muun muassa euroj?rjestelm?n taseeseen liittyvien taloudellisten riskien seurantaan, mittaamiseen ja raportointiin sek? m??rittelee k?ytett?v?t menetelm?t ja j?rjestelm?t ja huolehtii niiden arvioinnista.

EKP:n perusteht?vien hoitoon liittyvist? sijoituksista syntyy taloudellisia riskej?. Riskej? hallitaan ja rajoitetaan erityyppisiss? operaatioissa eri tavoin sen mukaan, millaisiin rahapoliittisiin tavoitteisiin tai sijoitustavoitteisiin salkkujen avulla pyrit??n ja millaisia riskej? omaisuuseriin liittyy.

EKP:ss? on kehitetty riskien seurantaa ja arviointia varten omia menetelmi?, jotka perustuvat markkina- ja luottoriskien yhteissimulointiin. Riskien mittaamisessa k?ytett?vien mallien taustalla olevat k?sitteet, tekniikat ja oletukset perustuvat toimialalla vallitsevaan k?yt?nt??n ja saatavilla oleviin markkinatietoihin. Riskimittarina k?ytet??n tavallisesti ES-lukua (expected shortfall) eli riskitapahtuman keskim??r?ist? tappiota[13], joka estimoidaan 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikaj?nteell?. Riskit lasketaan kahdella tavalla: 1) ”kirjanpidollisesti”, jolloin EKP:n arvonmuutostilien saldot katsotaan sovellettavien tilinp??t?ss??nt?jen mukaisesti puskuriksi riskiestimaattien laskennassa, ja 2) ”taloudellisesti”, jolloin arvonmuutostilej? ei oteta huomioon riskien laskennassa. Jotta EKP:ll? olisi jatkuvasti mahdollisimman kattava k?sitys riskeist?, se k?ytt?? lis?ksi muitakin riskimittareita, joita lasketaan eri luottamustasoilla. Se my?s toteuttaa eri skenaarioiden pohjalta herkkyysanalyyseja ja stressitestej? ja arvioi pitk?n aikav?lin riski- ja tuottoennusteita.[14]

EKP:n taloudellinen kokonaisriski pieneni vuonna 2019. EKP:n kaikkien sijoitussalkkujen yhteenlaskettu ES-luku 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden ajanjaksolla oli vuoden 2019 lopussa 8,1 miljardia euroa. Kirjanpidollisesti laskettu riski oli siis 1,1 miljardia euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Riskin pieneneminen johtui EKP:n sijoitussalkkujen valuutta- ja korkoriskin pienenemisest?, salkuissa olevien arvopaperien luottoluokituksen paranemisesta sek? velkapaperiohjelmassa ja kahdessa ensimm?isess? katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien er??ntymisest?.

EKP:lle aiheutuu luottoriskej? rahapolitiikkaan liittyvist? sijoituksista, eurom??r?isest? omien varojen sijoitussalkusta ja valuuttavarannosta. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?v?t arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja v?hennettyn? mahdollisella arvon alentumisella, joten jos niit? ei myyd?, niihin ei liity luottoluokituksen muutoksesta aiheutuvien hinnanmuutosten riski?. Niihin kuitenkin liittyy velallisen maksukyvytt?myyden riski. Eurom??r?isiin omiin varoihin ja valuuttavarantoon liittyy markkinahintaan arvostamisen vuoksi l?ht?kohtaisesti luottoluokituksen heikkenemisen riski ja maksukyvytt?myysriski. Luottoriski on pienentynyt edellisvuodesta useiden Euroopan valtioiden luottoluokituksen paranemisen ja velkapaperiohjelmassa hankittujen arvopaperien er??ntymisen my?t?.

Luottoriski? minimoidaan p??asiassa ostokelpoisuuskriteerien, due diligence -arviointien sek? salkkukohtaisten limiittien avulla.

Valuuttakurssiriskej? ja raaka-aineriskej? aiheutuu EKP:n valuutta- ja kultavarannoista. Valuuttakurssiriski pieneni edellisvuotisesta, sill? arvonmuutostilien suuremmat saldot toimivat puskureina valuuttakurssien tai kullan hinnan ep?edullista kehityst? vastaan.

EKP ei k?yt? suojausta valuutta- ja raaka-aineriskej? vastaan, sill? kulta- ja valuuttavarannoilla on valuuttapoliittista merkityst?. Sit? vastoin riskej? rajataan arvonmuutostilien avulla ja hajauttamalla sijoituksia eri valuuttoihin ja kultaan.

EKP:n valuuttavaranto ja eurom??r?iset omat varat sijoitetaan p??siassa kiinte?tuottoisiin arvopapereihin, ja niihin liittyy markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski. EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan l?hinn? verrattain lyhytaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 6 osassa 1.3.1 ”Tase”) ja omat varat taas yleens? pidempiaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 8 osassa 1.3.1 ”Tase”). Kirjanpidollisen laskentatavan perusteella markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski pieneni vuodesta 2018 markkinaolojen kehityksen my?t?.

Sijoitusjakaumaperiaatteiden ja arvonmuutostilien k?ytt? pienent?? markkinahintaan arvostamisesta johtuvaa korkoriski?.

Lis?ksi EKP altistuu saamisten ja velkojen korkoep?suhdasta johtuvalle korkoriskille, mik? vaikuttaa sen korkokatteeseen. Riski ei liity suoraan mihink??n yksitt?iseen sijoitussalkkuun vaan pikemminkin EKP:n taseen rakenteeseen kokonaisuutena ja erityisesti saamisten ja velkojen v?lisiin maturiteetti- ja korkoeroihin. Tilannetta seurataan arvioimalla EKP:n kannattavuuden kehityst? ennakoivasti. Arvion perusteella EKP:lle kertyy korkokatetta my?s tulevina vuosina.

Korkoep?suhdasta aiheutuvaa riski? hallitaan sijoitusjakaumaperiaatteiden avulla, ja sit? hillitsee my?s se, ett? EKP:ll? on taseessaan korottomia velkoja.

1.4.2 Operatiiviset riskit

EKP:n operatiivisten riskien[15] hallinta kattaa kaikki taloudellisiin riskeihin kuulumattomat riskit.

EKP:ss? johtokunta vastaa operatiivisten riskien hallintaperiaatteista ja -j?rjestelyist? ja vahvistaa ne. Se my?s huolehtii operatiivisten riskien yleisvalvonnasta, ja t?ss? teht?v?ss? sit? avustaa operatiivisten riskien komitea. Operatiivisten riskien hallinta nivoutuu kiinte?sti EKP:n hallintorakenteisiin[16] ja johtamisprosesseihin.

Operatiivisten riskien hallinnan t?rkeimp?n? tavoitteena on auttaa varmistamaan, ett? EKP pystyy suorittamaan teht?v?ns? ja saavuttamaan tavoitteensa, sek? suojata sen mainetta ja omaisuutta menetyksilt?, v??rink?yt?lt? ja vahingoilta. Operatiivisten riskien hallintaj?rjestelyjen mukaan kukin toimiala on itse vastuussa operatiivisten riskiens? ja riskitapahtumiensa tunnistamisesta, arvioinnista, raportoinnista ja valvonnasta sek? niihin reagoimisesta. EKP:n riskitoleranssiperiaatteissa m??ritell??n riskien k?sittelystrategiat ja hyv?ksynt?menettelyt. Periaatteissa sovelletut viisiasteiset riskimatriisit perustuvat haitta- ja todenn?k?isyysasteikkoihin (joissa k?ytet??n m??r?llisi? ja laadullisia kriteereit?).

EKP:n toimintaymp?rist?n riskit k?yv?t yh? monimuotoisemmiksi, ja sen p?ivitt?iseen toimintaan liittyy runsaasti erilaisia operatiivisia riskej?. Niist? EKP:n kannalta merkitt?vimpi? ovat ihmisten toiminnasta, tietoj?rjestelmist?, prosesseista ja ulkopuolisista tavaran- ja palveluntarjoajista aiheutuvat riskit, jotka eiv?t ole suoraan taloudellisia. EKP on luonut operatiivisten riskiens? jatkuvaa tehokasta hallintaa varten menettelyt, joilla riskitiedot sis?llytet??n my?s p??t?ksentekoprosesseihin. Lis?ksi EKP on pyrkinyt parantamaan h?iri?nsietokyky??n ja laatinut varautumissuunnitelmat h?iri?tilanteita varten, jotta kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa olosuhteissa.


2 EKP:n tilinp??t?s

2.1 Tase 31.12.2019

Huom. Py?ristysten vuoksi yhteenlaskujen loppusummat eiv?t v?ltt?m?tt? t?sm?? EKP:n tilinp??t?ksess? ja liitetietojen taulukoissa. Luku 0 viittaa positiiviseen ja (0) negatiiviseen m??r??n, joka on py?ristetty nollaan. Viiva (-) viittaa m??r??n, joka on nolla.


2.2 Tuloslaskelma vuodelta 2019

Frankfurt am Main 11.2.2020
Euroopan keskuspankki

Christine Lagarde
P??johtaja


2.3 Kirjanpitoperiaatteet

Tilinp??t?ksen muoto ja esitystapa

EKP:n tilinp??t?st? laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia kirjanpitoperiaatteita.[17] EKP:n neuvosto katsoo, ett? n?iden periaatteiden mukainen tilinp??t?s antaa riitt?v?t tiedot ja kuvastaa keskuspankin toiminnan luonnetta.

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinp??t?st? laadittaessa on noudatettu seuraavia periaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen avoimesti, varovaisuus, tilinp??t?ksen j?lkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Saamiset ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin tulevaisuudessa liittyv?n taloudellisen edun voidaan odottaa todenn?k?isesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:lt?, jos niihin liittyv?t riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet EKP:lle ja jos saamisen hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

Kirjaamisperuste

Liiketapahtumat kirjataan taseeseen hankintahintaan. J?lkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?v?t arvopaperit), kulta ja kaikki muut valuuttam??r?iset tase-er?t ja taseen ulkopuoliset er?t arvostetaan markkinahintaan.

Rahoitusomaisuuteen ja -velkoihin liittyv?t tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvop?iv?n?.

Valuuttam??r?isiin rahoitusinstrumentteihin (arvopaperien avistakauppaa lukuun ottamatta) liittyv?t liiketoimet kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekop?iv?n?. Maksun suoritusp?iv?n? taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekop?iv?n?, ja nettomyynneist? realisoitunut tulos lasketaan kaupantekop?iv?n?. Valuuttam??r?isiin rahoitusinstrumentteihin liittyv? korkosaaminen ja -velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan p?ivitt?in, ja kaikki edell? mainitut jaksotukset vaikuttavat valuuttapositioon p?ivitt?in.

Kulta ja valuuttam??r?iset er?t

Valuuttam??r?iset saamiset ja velat on tilinp??t?ksess? muunnettu euroiksi k?ytt?en tilinp??t?sp?iv?n kursseja. Tuotot ja kulut on muunnettu euroiksi kirjausp?iv?n kurssiin. Valuuttam??r?isten tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien arvostus on tehty valuuttakohtaisesti.

Valuuttam??r?isten saamisten ja velkojen arvostus markkinahintaan k?sitell??n erill??n valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta.

Kulta on arvostettu tasep?iv?n markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot on k?sitelty yhten? er?n?. Kulta on arvostettu kultaunssin eurom??r?iseen hintaan, joka on johdettu vuoden 2019 arvostuksessa euron dollarikurssista 31.12.2019.

Erityinen nosto-oikeus m??ritell??n valuuttakorin perusteella. Erityisen nosto-oikeuden arvo on viiden t?rkeimm?n valuutan (Yhdysvaltain dollari, euro, Kiinan renminbi, Japanin jeni ja Englannin punta) muodostaman valuuttakorin painotettu summa. EKP:n erityisten nosto-oikeuksien arvostuksessa k?ytettiin niiden eurokurssia 31.12.2019.

Arvopaperit

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?v?t arvopaperit
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?v?t arvopaperit on arvostettu jaksotetun hankintamenon perusteella ja v?hennettyn? mahdollisella arvon alentumisella.

Muut arvopaperit
J?lkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?v?t arvopaperit) ja vastaavat saamiset on arvostettu arvopaperikohtaisesti joko tilinp??t?sp?iv?n markkinoiden keskihinnan tai tilinp??t?sp?iv?n tuottok?yr?n perusteella. Arvopapereihin sis?ltyvi? optioita ei ole arvostettu erikseen. Vuoden 2019 arvostuksessa on k?ytetty markkinoiden keskihintaa 30.12.2019. Ep?likvidit kantaosakkeet sek? muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyvi? investointeja, on arvostettu hankintamenon perusteella ja v?hennettyn? mahdollisella arvon alentumisella.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella.[18] Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnist? johtuneet realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. T?llaiset realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan tase-eritt?in keskihinnan menetelm?ll?.

Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirret??n suoraan taseen arvonmuutostilille.

Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne vuoden lopussa ylitt?v?t aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyvi? realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyvill? realisoitumattomilla voitoilla. Kun er?st? kirjataan tuloslaskelmaan realisoitumattomia tappioita, er?n keskihinta muutetaan samaksi kuin vuoden lopun valuuttakurssi tai markkinahinta. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattavat koronvaihtosopimuksiin liittyv?t realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraaville vuosille.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, eik? niit? peruta seuraavina vuosina, paitsi jos arvo alkaa nousta ja arvonnousu voidaan yhdist?? johonkin arvon alentumisen kirjaamisen j?lkeiseen selke??n tapahtumaan.

Arvopapereihin liittyv?t preemiot ja diskontot jaksotetaan arvopaperien sopimusehtojen mukaiselle j?ljell? olevalle juoksuajalle.

K??nteisoperaatiot

K??nteisoperaatiot ovat operaatioita, joissa EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai luotto-operaatioita vakuutta vastaan.

Reposopimuksella arvopaperit myyd??n k?teist? vastaan ja samanaikaisesti sovitaan n?iden arvopaperien takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta m??r?ttyn? p?iv?n?. Reposopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina. Reposopimuksilla myydyt arvopaperit pysyv?t EKP:n taseessa.

K??nteisell? reposopimuksella arvopaperit ostetaan k?teist? vastaan ja samanaikaisesti sovitaan n?iden arvopaperien takaisinmyynnist? tiettyyn hintaan ennalta m??r?ttyn? p?iv?n?. K??nteiset reposopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niit? ei sis?llytet? EKP:n hallussa oleviin arvopapereihin.

Ulkopuolisen varainhoitajan tarjoamiin palveluihin liittyv?t k??nteisoperaatiot (my?s arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseess? ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus k?teisen? rahana eik? k?teist? sijoiteta edelleen.

Taseen ulkopuoliset er?t

Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinip??t ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.

Korkoinstrumentit arvostetaan tase-eritt?in. Avoimien korkofutuurisopimusten ja keskusvastapuolen v?lityksell? selvitett?vien koronvaihtosopimusten p?ivitt?iset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Arvopaperien termiinikauppojen ja muuten kuin keskusvastapuolen v?lityksell? selvitett?vien koronvaihtosopimusten arvostus EKP:ss? perustuu yleisesti hyv?ksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa k?ytet??n saatavissa olevia markkinahintoja ja -korkoja sek? diskonttaustekij?it? maksun suoritusp?iv?st? arvostusp?iv??n.

Tilinp??t?ksen j?lkeiset tapahtumat

Saamiset ja velat tulee p?ivitt??, mik?li k?y ilmi tilinp??t?sp?iv?n j?lkeen mutta ennen p?iv??, jolloin johtokunta antaa luvan toimittaa tilinp??t?ksen EKP:n neuvoston hyv?ksytt?v?ksi, ett? jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti saamisten ja velkojen arvoon tilinp??t?sp?iv?n?.

Sellaiset merkitt?v?t tilinp??t?ksen j?lkeiset tapahtumat, jotka eiv?t vaikuta saamisten ja velkojen arvoon tilinp??t?sp?iv?n?, esitet??n taseen liitetiedoissa.

EKPJ:n/euroj?rjestelm?n sis?iset saamiset

EKPJ:n sis?isi? saamisia ja velkoja aiheutuu p??asiassa EU-maasta toiseen suoritettavista eurom??r?isist? maksuista, joiden katteensiirto suoritetaan keskuspankkirahassa. Maksujen alullepanijat ovat useimmiten yksityisen sektorin toimijoita (luottolaitoksia, yrityksi? ja yksityishenkil?it?), ja katteensiirto suoritetaan TARGET2-j?rjestelm?ss? eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksuj?rjestelm?ss?. Maksuista syntyy kahdenv?lisi? saamisia ja velkoja EU:n keskuspankkien toisilleen pit?mill? TARGET2-tileill?. N?m? kahdenv?liset saamiset ja velat nettoutetaan p?ivitt?in niin, ett? EKP asettuu tapahtumassa kummankin osapuolen vastapuoleksi. T?m?n j?lkeen kullekin kansalliselle keskuspankille j?? vain nettopositio EKP:hen n?hden. Kahdenv?lisiin nettopositioihin vaikuttavat my?s EKP:n omat TARGET2-j?rjestelm?n v?lityksell? suoritetut maksut. N?m? EKP:n kirjanpidossa olevat positiot muodostavat kunkin kansallisen keskuspankin nettosaamisen tai -velan Euroopan keskuspankkij?rjestelm??n (EKPJ) n?hden. TARGET2-j?rjestelm??n liittyv?t euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:lt? ja velat EKP:lle sek? muut euroj?rjestelm?n sis?iset eurom??r?iset saamiset ja velat (kuten EKP:n ennakkovoitonjako kansallisille keskuspankeille) esitet??n EKP:n taseessa yhten? nettom??r?isen? saamisena tai velkana er?ss? ”Muut saamiset/velat euroj?rjestelm?n sis?ll? (netto)”. Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien TARGET2-j?rjestelm??n osallistumiseen[19] liittyv?t saamiset EKP:lt? ja velat EKP:lle esitet??n er?ss? ”Eurom??r?iset velat euroalueen ulkopuolelle”.

Nettosaaminen, joka syntyy euroseteleiden kohdistamisesta euroj?rjestelm?ss?, esitet??n yhten? omaisuuser?n? er?ss? ”Euroseteleiden kohdistamiseen euroj?rjestelm?ss? liittyv?t saamiset” (ks. kohta ”Liikkeess? olevat setelit”).

Euroj?rjestelm??n liittyvien keskuspankkien valuuttavarantojen siirrosta EKP:lle syntyneet euroj?rjestelm?n sis?iset velat ovat eurom??r?isi?, ja ne esitet??n er?ss? ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”.

K?ytt?omaisuus

Aineellinen ja aineeton k?ytt?omaisuus (paitsi maa-alueet ja taideteokset) arvostetaan hankintamenoon v?hennettyn? poistoilla. Maa-alueet ja taideteokset arvostetaan hankintamenoon. EKP:n p??rakennus arvostetaan hankintamenoon v?hennettyn? poistoilla ja mahdollisella arvon alentumisella. EKP:n p??rakennukseen liittyv?t kustannukset kirjataan taseeseen kunkin k?ytt?omaisuuser?n alle, ja omaisuuser?t poistetaan niiden arvioidun k?ytt?ajan mukaan. Poistot lasketaan tasapoistomenetelm?ll?. Tasapoistoja tehd??n k?ytt?omaisuuden taloudellisena vaikutusaikana siten, ett? poistojen kirjaus alkaa omaisuuden k?ytt??nottoa seuraavan vuosinelj?nneksen alusta. Arvioidut k?ytt?ajat ovat seuraavat:

EKP:n vuokrattuihin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on muutettu niin, ett? siin? otetaan huomioon t?m?n k?ytt?omaisuuden taloudelliseen vaikutusaikaan vaikuttavat tapahtumat.

EKP suorittaa p??rakennuksestaan sek? toimistorakennuksiin liittyvist? k?ytt?oikeusomaisuuserist? (ks. ”Vuokrasopimukset”) vuosittain arvonalentumistestin kansainv?lisen tilinp??t?sstandardin IAS 36 ”Omaisuuserien arvon alentuminen” perusteella. Jos arvonalentumistestiss? jokin tapahtuma viittaa siihen, ett? omaisuuser?n arvo on mahdollisesti alentunut, laaditaan arvio rakennuksesta kerrytett?viss? olevasta raham??r?st?. Tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio, jos kerrytett?viss? oleva raham??r? on pienempi kuin kirjanpitoarvo (netto).

K?ytt?omaisuus, jonka hankintahinta on alle 10 000 euroa, kirjataan kuluksi hankintavuonna.

Rakenteilla tai valmisteilla oleva poistokelpoinen k?ytt?omaisuus kirjataan er??n ”Rakenteilla oleva omaisuus”, ja se siirret??n muihin k?ytt?omaisuuseriin sitten, kun omaisuus on k?ytett?viss?.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joihin sis?ltyy aineellinen hy?dyke, siihen liittyv? k?ytt?oikeusomaisuuser? ja vuokranmaksuvelvoite, kirjataan taseeseen vuokrauksen alkamisp?iv?n? vastaavaa-puolen er??n ”Aineellinen ja aineeton k?ytt?omaisuus” ja vastattavaa-puolen er??n ”Sekalaiset er?t”.

K?ytt?oikeusomaisuuser?t arvostetaan hankintahintaan poistot v?hennettyin?. Toimistorakennuksiin liittyv?t k?ytt?oikeusomaisuuser?t arvostetaan v?hennettyn? mahdollisella arvon alentumisella (vuosittaista arvonalentumistestausta k?sitell??n kohdassa ”K?ytt?omaisuus”). Poistot lasketaan tasapoistomenetelm?ll?. Tasapoistoja tehd??n vuokra-ajan alusta aina k?ytt?oikeusomistuser?n taloudellisen vaikutusajan p??ttymiseen tai vuokra-ajan p??ttymiseen sen mukaan, kumpi niist? on aikaisempi.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan ensin EKP:n lis?luoton korolla diskontattuun vastaisten vuokranmaksujen (vain vuokrasopimuskomponentit) nykyarvoon. My?hemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelm?ll?. Siihen liittyv?t korkokulut sis?llytet??n tuloslaskelman er??n ”Muut korkokulut”. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vastaiset vuokranmaksut muuttuvat indeksin muutoksen tai sopimusmuutoksen seurauksena. Vastaava oikaisu tehd??n my?s k?ytt?oikeusomaisuuser??n.

Enint??n vuoden pituiset vuokrasopimukset ja alle 10 000 euron arvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kynnysarvo on sama kuin k?ytt?omaisuuden kirjaamisessa.

EKP:n maksamat ty?suhteen p??ttymisen j?lkeiset etuudet, muut pitk?aikaisetuudet ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyv?t etuudet

EKP:ll? on ty?ntekij?illeen, johtokuntansa j?senille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen j?senille omat etuuspohjaiset j?rjestelyt.

Ty?ntekij?iden el?kej?rjestelm?n varat on sijoitettu pitk?n koron etuusrahastoon. El?kej?rjestelm?n etuuspohjainen osa muodostuu EKP:n ja ty?ntekij?iden maksamista pakollisista el?kemaksuista. J?rjestelm?ss? on lis?ksi maksuperusteinen osa, jossa ty?ntekij?t voivat ker?t? lis?el?kett? maksamalla vapaaehtoisia el?kemaksuja.[20] Lis?el?ke m??r?ytyy maksettujen vapaaehtoisten el?kemaksujen ja niiden sijoittamisesta kertyneiden tuottojen perusteella.

EKP:n johtokunnan j?senten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen j?senten ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisi? etuuksia ja muita pitk?aikaisetuuksia koskevat j?rjestelyt ovat rahastoimattomia. Ty?ntekij?it? koskevista j?rjestelyist? rahastoimattomia ovat j?rjestelyt, jotka koskevat ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisi? etuuksia (muita kuin el?kkeit?), muita pitk?aikaisetuuksia ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyvi? etuuksia.

Etuuspohjainen nettovelka
Etuuspohjaisista j?rjestelyist? sek? muista pitk?aikaisetuuksista ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyvist? etuuksista kirjataan taseen vastattavaa-puolen er??n ”Muut velat” etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo tasep?iv?n? v?hennettyn? j?rjestelyss? kyseisen velvoitteen kattamista varten olevien varojen k?yv?ll? arvolla.

Riippumattomat aktuaarit laskevat etuuspohjaisen velvoitteen vuosittain k?ytt?en ennakoituun etuusoikeusyksikk??n perustuvaa menetelm??. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo m??ritet??n diskonttaamalla odotettavissa olevat vastaiset kassavirrat. Diskonttauskoron m??rityksess? k?ytet??n luottokelpoisten yritysten liikkeeseen laskemien, maturiteetiltaan kyseist? velvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien eurom??r?isten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tasep?iv?n?.

Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusper?isist? tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista olettamuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa olettamuksissa.

Etuuspohjaiset nettomenot
Etuuspohjaiset nettomenot eritell??n tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sek? ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisten etuuksien uudelleen m??ritt?misest? johtuviin eriin, jotka kirjataan taseen er??n ”Arvonmuutostilit”.

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettosumma sis?lt?? seuraavat er?t:

  1. tilikauden ty?suoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvist? etuuksista
  2. aiempaan ty?suoritukseen perustuvat menot j?rjestelyn muutoksesta johtuvista etuuksista
  3. etuuspohjaisen nettovelan diskonttauskoron mukainen nettokorko
  4. muiden pitk?aikaisetuuksien ja mahdollisten ty?suhteen p??tt?miseen liittyvien pitk?aikaisten etuuksien uudelleen m??ritt?misest? johtuvat er?t kokonaisuudessaan.

Er??n ”Arvonmuutostilit” kirjattava nettosumma sis?lt?? seuraavat er?t:

  1. etuuspohjaiseen velvoitteeseen liittyv?t vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
  2. etuuspohjaisen j?rjestelyn varojen toteutunut tuotto lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan nettokorkoon sis?ltyvi? m??ri?
  3. omaisuuser?n enimm?ism??r?n vaikutuksen muutokset lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan nettokorkoon sis?ltyvi? m??ri?.

Tilinp??t?kseen kirjattava vastuu m??ritet??n riippumattomien aktuaarien vuosittain suorittaman arvion perusteella.

Liikkeess? olevat setelit

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdess? muodostavat euroj?rjestelm?n, laskevat liikkeeseen euroseteleit?.[21] Liikkeess? olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisen? pankkip?iv?n? seteleiden jakoperusteen mukaisesti.[22]

EKP:n osuus liikkeess? olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sis?ltyy taseen vastattavaa-puolen er??n ”Liikkeess? olevat setelit”. EKP:ll? on t?t? osuutta vastaava m??r? saamisia kansallisilta keskuspankeilta. N?m? korolliset saamiset[23] esitet??n ”Euroj?rjestelm?n sis?iset saamiset” -er?n alaer?ss? ”Euroseteleiden kohdistamiseen euroj?rjestelm?ss? liittyv?t saamiset” (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta ”EKPJ:n/euroj?rjestelm?n sis?iset saamiset”). N?ille saamisille kertyv? korko esitet??n tuloslaskelman er?ss? ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta euroj?rjestelm?n sis?ll?”.

Ennakkovoitonjako

Euroalueen kansallisille keskuspankeille jaetaan seuraavan vuoden tammikuussa ennakkovoitonjakona m??r?, joka vastaa EKP:n liikkeeseen lasketuista euroseteleist? sek? a) velkapaperiohjelmassa (SMP), b) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP 3), c) omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP) ja d) julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ostetuista arvopapereista saamaa yhteenlaskettua tuloa, ellei EKP:n neuvosto p??t? toisin.[24] M??r? jaetaan kokonaisuudessaan, ellei se ole suurempi kuin EKP:n kyseisen vuoden nettovoitto ja ellei EKP:n neuvosto p??t? siirt?? varoja taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen. EKP:n neuvosto voi my?s p??tt??, ett? euroseteleiden liikkeeseenlaskuun ja k?sittelyyn liittyv?t kulut v?hennet??n liikkeess? olevista euroseteleist? saaduista tuotoista, jotka jaetaan tammikuussa ennakkovoitonjakona.

Kirjanpitoperiaatteiden muutokset

Vuoden 2018 loppuun asti EKP kirjasi vuokrasopimuksiin liittyv?t kulut sopimusaikana tuloslaskelman er??n ”Toimintakulut”. Kansainv?lisen vuokrasopimusstandardin (IFRS 16) my?t? EKP:n kirjanpitoperiaatteisiin on tehty muutos, jota on siirrytty noudattamaan 1.1.2019 alkaen. Tuolloin EKP arvioi uudelleen kaikki k?ytt?omaisuutta sis?lt?v?t vuokrasopimuksensa ja m??ritti, ovatko ne uusissa kirjanpitoperiaatteissa tarkoitettuja vuokrasopimuksia. Arvostuksessa k?ytettiin l?hestymistapaa, jossa k?ytt?oikeusomaisuuser? vastaa vuokrasopimusvelan m??r??. Vertailutietoja ei n?in ollen ole oikaistu.

K?ytt?oikeusomaisuuser?t 1.1.2019 on kirjattu taseen vastaavaa-puolen er??n ”Aineellinen ja aineeton k?ytt?omaisuus” ja vuokrasopimusvelat vastattavaa-puolen er??n ”Sekalaiset er?t”.

Kulut sis?llytet??n tuloslaskelman eriin ”Muut korkokulut” ja ”Poistot aineellisista ja aineettomista hy?dykkeist?”.

Muut seikat

EKPJ:n peruss??nn?n artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto on hyv?ksynyt Baker Tilly GmbH & Co. KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin (Düsseldorf, Saksa) nimitt?misen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi tilikauden 2022 loppuun saakka. Nimityst? voidaan pident?? enint??n kahden tilikauden verran.


2.4 Taseen liitetiedot

Kohta 1 – Kulta ja kultasaamiset

Tilinp??t?sp?iv?n? 31.12.2019 EKP:ll? oli hallussaan 16 229 522 unssia[25] kultaa. M??r? oli sama kuin vuoden 2018 lopussa, sill? EKP ei myynyt eik? ostanut kultaa vuonna 2019. Kultavarannon markkina-arvo oli 21 976 miljoonaa euroa (18 193 miljoonaa euroa vuonna 2018). Euroarvon nousu johtui kullan eurom??r?isen markkinahinnan noususta (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttam??r?iset er?t” ja liitetietojen kohta 14, ”Arvonmuutostilit”).

Kohta 2 – Valuuttam??r?iset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta

Kohta 2.1 – Saamiset Kansainv?liselt? valuuttarahastolta (IMF)

T?ss? tase-er?ss? ovat EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainv?liselt? valuuttarahastolta (IMF). Saamiset olivat suuruudeltaan 710 miljoonaa euroa 31.12.2019 (692 miljoonaa euroa vuonna 2018). Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n v?liseen kaksisuuntaiseen erityisten nosto-oikeuksien osto- ja myyntij?rjestelyyn, jonka mukaan IMF:ll? on valtuudet j?rjest?? EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron v?lisi? kauppoja nosto-oikeuksien m??r?lle asetettujen v?himm?is- ja enimm?israjojen mukaisesti. Erityisi? nosto-oikeuksia k?sitell??n tilinp??t?ksess? valuuttam??r?isin? erin? (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttam??r?iset er?t”). EKP:n hallussa oleviin erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvien saamisten kasvu johtui erityisten nosto-oikeuksien eurokurssin noususta vuonna 2019 ja vuoden aikana saaduista korkotuotoista.

Kohta 2.2 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttam??r?iset lainat ja muut valuuttam??r?iset saamiset euroalueen ulkopuolelta sek? valuuttam??r?iset saamiset euroalueelta

N?ihin kahteen tase-er??n sis?ltyv?t talletukset pankeissa, my?nnetyt valuuttam??r?iset luotot sek? Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin m??r?iset arvopaperisijoitukset.

N?iden erien kokonaisarvon nousu vuonna 2019 johtui p??asiassa Yhdysvaltain dollarin m??r?isest? salkusta kertyneiden tuottojen uudelleensijoituksista sek? Japanin jenin ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon.

EKP:n nettovaluuttavarannot[26] 31.12.2019 valuutoittain:

Kohta 3 – Muut eurom??r?iset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Er? koostui 31.12.2019 euroalueella olevien sekkitilien saldoista, joiden kokonaism??r? oli 109 miljoonaa euroa (300 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Kohta 4 – Eurom??r?iset arvopaperit euroalueelta

Kohta 4.1 – Rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?v?t arvopaperit

Er??n sis?ltyiv?t 31.12.2019 EKP:n osana kolmea katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa, velkapaperiohjelmaa, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa ja julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa hankkimat arvopaperit.[27]

Ensimm?isess? katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa joukkolainaostot saatiin p??t?kseen 30.6.2010, ja toinen katettujen joukkolainojen osto-ohjelma p??ttyi 31.10.2012. EKP:n neuvosto p??tti lopettaa ostot velkapaperiohjelmassa 6.9.2012.

Euroj?rjestelm? aloitti 1.11.2019 uudelleen arvopaperien nettom??r?iset ostot omaisuuserien osto-ohjelmassa.[28] Ostoja tehd??n keskim??rin 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. Kymmenen kuukauden ajan (vuoden 2018 lopusta) euroj?rjestelm? oli ainoastaan sijoittanut t?ysim??r?isesti uudelleen omaisuuserien er??ntyess? takaisin maksetun p??oman. EKP:n neuvosto odottaa netto-ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvytt?v?n vaikutuksen vahvistamiseksi ja p??ttyv?n hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. My?s p??oman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa t?ysim??r?isesti viel? pidemm?n aikaa sen j?lkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan yll?pit?miseksi.

Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja v?hennettyn? mahdollisella arvon alentumisella (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Arvopaperit”).

Alla on esitetty EKP:n hallussa olevien arvopaperien jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi my?s niiden markkina-arvo[29], jota ei kirjata taseeseen eik? tuloslaskelmaan.

Ensimm?isess? ja toisessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa sek? velkapaperiohjelmassa hankittujen arvopaperien jaksotettuun hankintamenoon perustuvan arvon lasku johtui arvopaperien er??ntymisest?. Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien jaksotettuun hankintamenoon perustuva arvon lasku johtui siit?, ett? preemioiden/diskonttojen jaksotuksella oli suurempi vaikutus kuin vuoden 2019 kahden viimeisen kuukauden netto-ostoilla.

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyv?t taloudelliset riskit s??nn?llisesti.

Vuosittain tehd??n vuoden lopun tietoihin perustuvat arvonalentumistestit, jotka EKP:n neuvosto hyv?ksyy. Testeiss? arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos t?llaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niist? muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan. Testien tulosten perusteella EKP ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vist? arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2019.

Kohta 5 – Euroj?rjestelm?n sis?iset saamiset

Kohta 5.1 – Euroseteleiden kohdistamiseen euroj?rjestelm?ss? liittyv?t saamiset

Er??n sis?ltyv?t ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyv?t euroseteleiden kohdistamisesta euroj?rjestelm?n sis?ll? (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Liikkeess? olevat setelit”). Er? oli 31.12.2019 suuruudeltaan 103 420 miljoonaa euroa (98 490 miljoonaa euroa vuonna 2018). Er?lle lasketaan p?ivitt?in korkoa, joka perustuu viimeisimp??n k?ytett?viss? olevaan euroj?rjestelm?n perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon[30] (ks. liitetietojen kohta 22.2, ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta euroj?rjestelm?n sis?ll?”).

Kohta 6 – Muut saamiset

Kohta 6.1 – Aineellinen ja aineeton k?ytt?omaisuus

K?ytt?omaisuuteen sis?ltyiv?t 31.12.2019 seuraavat er?t:

Rakennuksiin liittyviin k?ytt?oikeuksiin sis?ltyi 1.1.2019 p??asiassa vuokrattujen toimistorakennusten k?ytt?oikeuksia ja koneisiin liittyviin k?ytt?oikeuksiin n?iden rakennusten huolto-, toimisto- ja muiden laitteistojen k?ytt?oikeuksia.

EKP:n p??rakennuksesta ja rakennuksiin liittyvist? k?ytt?oikeuksista ei kirjattu arvonalentumistappioita vuoden lopulla suoritetun arvonalentumistestin perusteella.

Kohta 6.2 – Muut rahoitusvarat

Er? sis?lt?? p??asiassa EKP:n omien varojen sijoitukset EKP:n p??oman ja rahastojen sek? taloudellisten riskien varalle luodun varauksen vastaerin?. Siihen sis?ltyy my?s 3 211 Kansainv?lisen j?rjestelypankin osaketta, jotka on kirjattu taseeseen hankintahintaan (42 miljoonaa euroa).

Muihin rahoitusvaroihin kuuluvat seuraavat er?t:

Er?n nettom??r?inen kasvu vuonna 2019 johtui p??asiassa EKP:n omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen uudelleensijoituksista ja salkkuun sis?ltyvien arvopapereiden markkina-arvon noususta.

Kohta 6.3 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

T?m? er? koostuu 31.12.2019 avoinna olleiden valuuttaswap- ja -termiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 19, ”Valuuttaswap- ja termiinisopimukset”), joita oli yhteens? 619 miljoonan euron edest? (578 miljoonaa euroa vuonna 2018). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan eurom??r?isiksi tasep?iv?n valuuttakurssiin. T?m? euroarvo voi poiketa siit? arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset eurom??r?isiksi kunkin valuutan tasep?iv?n keskikurssiin (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset er?t” ja ”Kulta ja valuuttam??r?iset er?t”).

Kohta 6.4 – Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Er?n suuruus oli vuoden 2019 lopussa 2 572 miljoonaa euroa (2 738 miljoonaa euroa vuonna 2018). Er??n sis?ltyi 2 431 miljoonaa euroa arvopapereista kertyneit? korkosaamisia (ml. hankinnan yhteydess? maksetut korot) (2 589 miljoonaa euroa vuonna 2018; ks. liitetietojen kohta 2.2, ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttam??r?iset lainat ja muut valuuttam??r?iset saamiset euroalueen ulkopuolelta sek? valuuttam??r?iset saamiset euroalueelta”, kohta 4, ”Eurom??r?iset arvopaperit euroalueelta”, sek? kohta 6.2, ”Muut rahoitusvarat”).

Er??n kirjataan my?s euroj?rjestelm?n yhteisist? hankkeista kertyneit? tuottoja (ks. liitetietojen kohta 27, ”Muut tuotot”), maksettuja ennakoita ja muista rahoitusvaroista ja -veloista kertyneit? korkotuottoja.

Kohta 6.5 – Sekalaiset er?t

T?m? er? oli vuoden 2019 lopussa 2 221 miljoonaa euroa (2 039 miljoonaa euroa vuonna 2018), ja se koostui p??asiassa EKP:n ennakkovoitonjaosta johtuvista saamisista, joka olivat 1 431 miljoonaa euroa (1 191 miljoonaa euroa vuonna 2018) (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Ennakkovoitonjako” sek? liitetietojen kohta 11.2, ”Muut velat euroj?rjestelm?n sis?ll? (netto)”).

Lis?ksi er??n sis?ltyi 757 miljoonan euron (567 miljoonaa euroa vuonna 2018) arvosta vuoden 2019 lopussa avoinna olleisiin valuuttaswap- ja -termiinisopimuksiin liittyvi? saamisia, jotka aiheutuvat siit?, ett? sopimukset muunnetaan eurom??r?isiksi kunkin valuutan tasep?iv?n keskikurssiin, jolloin niiden euroarvo voi poiketa siit? arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset er?t”).

Er??n sis?ltyi vuoden 2018 lopussa my?s 244 miljoonan euron arvosta valvontamaksusaamisia, sill? EKP oli l?hett?nyt valvontamaksuilmoitukset valvottaville yhteis?ille joulukuussa 2018 mutta maksujen er?p?iv? oli tammikuussa 2019. Vuoden 2019 valvontamaksuista l?hetettiin ilmoitukset vuoden 2019 lokakuussa ja niiden er?p?iv? oli joulukuussa, joten ne maksettiin p??osin samalla tilikaudella.

Kohta 7 – Liikkeess? olevat setelit

T?m? er? sis?lt?? EKP:n osuuden (8 %) liikkeess? olevista euroseteleist?. EKP:n osuus oli 31.12.2019 arvoltaan yhteens? 103 420 miljoonaa euroa (98 490 miljoonaa euroa vuonna 2018) (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Liikkeess? olevat setelit”).

Kohta 8 – Muut eurom??r?iset velat euroalueen luottolaitoksille

Euroj?rjestelm?n keskuspankit antavat julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa ostamiaan arvopapereita lainaan. Ne voivat hyv?ksy? lainausoperaatioissa my?s k?teisvakuuksia, ilman ett? k?teist? tarvitsee sijoittaa uudelleen. EKP:n tapauksessa arvopaperilainauksesta huolehtii ulkopuolinen varainhoitaja.

T?llaisten euroalueen luottolaitosten kanssa suoritettujen julkisen sektorin velkapapereiden lainaustapahtumien arvo oli 1 325 miljoonaa euroa 31.12.2019 (1 399 miljoonaa euroa vuonna 2018). Koska lainaustapahtumissa vakuudeksi saatu ja TARGET2-tileille siirretty k?teinen oli vuoden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainausoperaatiot kirjattiin taseeseen (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”K??nteisoperaatiot”).[31]

Kohta 9 – Eurom??r?iset velat muille euroalueella oleville

Kohta 9.1 – Muut velat

Er? oli 31.12.2019 suuruudeltaan 20 466 miljoonaa euroa (9 152 miljoonaa euroa vuonna 2018). Er??n sis?ltyv?t my?s Euroopan rahoitusvakausv?lineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) tekem?t talletukset. EKP voi EKPJ:n peruss??nn?n artiklan 21 nojalla toimia unionin toimielinten, elinten tai laitosten, j?senvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten verojen ja maksujen v?litt?j?n?.

Er??n sis?ltyy my?s talletuksia ja maksuja, joita EURO1- ja RT1-j?rjestelmien[32] osallistujat ovat suorittaneet tai joita niiden puolesta on suoritettu EKP:lle ja joita k?ytet??n vakuutena EURO1-j?rjestelm?ss? ja RT1-j?rjestelm?ss? v?litett?vien maksujen selvityksess?.

Kohta 10 – Eurom??r?iset velat euroalueen ulkopuolelle

Er? oli 31.12.2019 suuruudeltaan 7 245 miljoonaa euroa (10 361 miljoonaa euroa vuonna 2018). Suurimman osan er?st? muodosti pysyv??n valuutanvaihtoj?rjestelyyn liittyv? 3 350 miljoonan euron velka Federal Reserve Bank of New Yorkille (vuoden 2018 lopussa 3 682 miljoonaa euroa). EKP saa Yhdysvaltain keskuspankilta swap-operaatioissa Yhdysvaltain dollareita voidakseen tarjota lyhytaikaista dollarim??r?ist? rahoitusta euroj?rjestelm?n vastapuolille. EKP tekee samanaikaisesti swap-sopimuksia euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja n?m? suorittavat saamillaan varoilla Yhdysvaltain dollarin m??r?isi? likviditeetti? lis??vi? k??nteisoperaatioita euroj?rjestelm?n vastapuolten kanssa. Swap-sopimuksista syntyy euroj?rjestelm?n sis?isi? saamisia EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken (ks. liitetietojen kohta 11.2, ”Muut saamiset euroj?rjestelm?n sis?ll? (netto)”). Swap-sopimuksista johtuvat saamiset Yhdysvaltain keskuspankilta ja euroalueen kansallisilta keskuspankeilta ja velat n?ille keskuspankeille kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. liitetietojen kohta 19, ”Valuuttaswap- ja -termiinisopimukset”).

Er??n sis?ltyy my?s 3 271 miljoonaa euroa TARGET2-maksuista johtuvia tai niiden vastaer?n? olevia euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien saamisia EKP:lt? (vuoden 2018 lopussa 4 619 miljoonaa euroa). N?iden saamisten pieneneminen vuonna 2019 johtui euroalueen ulkopuolelta euroalueelle suoritetuista maksuista.

Er??n sis?ltyy lis?ksi avoinna oleviin arvopaperilainaustapahtumiin liittyv? 625 miljoonan euron velka (vuoden 2018 lopussa 2 059 miljoonaa euroa), joka johtuu euroalueen ulkopuolelle lainattujen julkisen sektorin velkapapereiden vakuudeksi saadun k?teisen siirt?misest? TARGET2-tileille (ks. liitetietojen kohta 8, ”Muut eurom??r?iset velat euroalueen luottolaitoksille”).

Kohta 11 – Euroj?rjestelm?n sis?iset velat

Kohta 11.1 – Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

Er??n sis?ltyv?t euroj?rjestelm??n liittymisen yhteydess? EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvat velat euroalueen kansallisille keskuspankeille. EKPJ:n peruss??nn?n artiklan 30.2 mukaisesti kunkin kansallisen keskuspankin siirrett?v?ksi tulevan valuuttavarannon m??r? vahvistetaan suhteessa keskuspankin osuuteen EKP:n merkityst? p??omasta. EKP:n p??oman jakoperusteen viisivuotistarkistuksen my?t? euroalueen kansallisten keskuspankkien merkint?osuudet pieneniv?t 1.1.2019 (ks. kohta 15, ”P??oma ja rahastot”). Muutoksen seurauksena t?h?n er??n sis?ltyv?t velat pieneniv?t 448 miljoonasta eurosta 40 344 miljoonaan euroon.

EKP maksaa varoille viimeisimp??n k?ytett?viss? olevaan euroj?rjestelm?n perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa korkoa, joka lasketaan p?ivitt?in, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa (ks. liitetietojen kohta 22.3, ”Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko”).

Kohta 11.2 – Muut velat euroj?rjestelm?n sis?ll? (netto)

Vuonna 2019 er??n sis?ltyiv?t TARGET2-maksuihin ja EKP:n ennakkovoitonjakoon liittyv?t euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohdat ”EKPJ:n/euroj?rjestelm?n sis?iset saamiset” ja ”Ennakkovoitonjako”).

TARGET2-maksuihin liittyv?n nettovelan supistuminen johtui p??asiassa EKP:n maksujen v?litt?j?n? vastaanottamien talletusten kasvusta (ks. liitetietojen kohta 9, ”Eurom??r?iset velat muille euroalueella oleville”), rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vist? arvopapereista kertyneist? korkotuotoista sek? velkapaperiohjelmassa ja kahdessa ensimm?isess? katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien er??ntymisest?, johon liittyv?t maksut selvitettiin TARGET2-j?rjestelm?ss?. Nettovelan supistumista jarruttivat omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdyt nettom??r?iset ostot, joihin liittyv?t maksut selvitettiin niin ik??n TARGET2-j?rjestelm?ss?, EKP:n vuoden 2018 ennakkovoitonjaon maksut, julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien lainausoperaatioissa saatujen k?teisvakuuksien v?heneminen (ks. kohta 8, ”Muut eurom??r?iset velat euroalueen luottolaitoksille”, ja kohta 10, ”Eurom??r?iset velat euroalueen ulkopuolelle”) sek? euroalueelta euroalueen ulkopuolelle maksettujen maksujen selvitt?minen TARGET2-j?rjestelm?ss? (ks. liitetietojen kohta 10, ”Eurom??r?iset velat euroalueen ulkopuolelle”).

TARGET2-maksuihin liittyvien positioiden (paitsi dollarim??r?isiin likviditeetti? lis??viin operaatioihin liittyvist? swap-sopimuksista aiheutuvien positioiden) korko lasketaan p?ivitt?in viimeisimm?n k?ytett?viss? olevan euroj?rjestelm?n perusrahoitusoperaatioiden marginaalikoron perusteella.

Kohta 12 – Muut velat

Kohta 12.1 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

T?m? er? koostuu 31.12.2019 avoinna olleiden valuuttaswap- ja -termiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 19, ”Valuuttaswap- ja -termiinisopimukset”), joita oli yhteens? 709 miljoonan euron edest? (641 miljoonaa euroa vuonna 2018). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan eurom??r?isiksi tasep?iv?n valuuttakurssiin. T?m? euroarvo voi poiketa siit? arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset eurom??r?isiksi kunkin valuutan tasep?iv?n keskikurssiin (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset er?t” ja ”Kulta ja valuuttam??r?iset er?t”).

Kohta12.2 – Siirtovelat ja saadut ennakot

Siirtovelat ja saadut ennakot alaeritt?in 31.12.2019:

Kohta 12.3 – Sekalaiset er?t

Er? oli vuoden 2019 lopussa arvoltaan 2 188 miljoonaa euroa (1 178 miljoonaa euroa vuonna 2018). Er? sis?lsi 662 miljoonan euron arvosta 31.12.2019 avoinna olleisiin valuuttaswap- ja -termiinisopimuksiin liittyvi? saldoja (580 miljoonaa euroa vuonna 2018) (ks. liitetietojen kohta 19, ”Valuuttaswap- ja -termiinisopimukset”). N?m? saldot aiheutuvat siit?, ett? sopimukset muunnetaan eurom??r?isiksi kunkin valuutan tasep?iv?n keskikurssiin, jolloin niiden euroarvo voi poiketa siit? arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset er?t”).

Er??n sis?llytettiin 232 miljoonan euron vuokrasopimusvelka, kun uusi vuokrasopimuksia koskeva tilinp??t?sstandardi otettiin k?ytt??n 1.1.2019 (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohdat ”Vuokrasopimukset” ja ”Kirjanpitoperiaatteiden muutokset”).

Er??n sis?ltyy lis?ksi EKP:n henkil?st?n ja johtokunnan j?senten sek? EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen j?senten ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisiin etuuksiin ja muihin pitk?aikaisetuuksiin liittyv? etuuspohjainen nettovelka. Er??n sis?ltyv?t my?s EKP:n ty?ntekij?iden ty?suhteen p??ttymiseen liittyv?t etuudet.

EKP:n maksamat ty?suhteen p??ttymisen j?lkeiset etuudet, muut pitk?aikaisetuudet ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyv?t etuudet

Tase
Taseen er??n ”Sekalaiset er?t” (velat) kirjattiin seuraavat m??r?t, jotka koskevat ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisi? etuuksia, muita pitk?aikaisetuuksia ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyvi? etuuksia:

Vuonna 2019 ty?ntekij?ihin liittyv?n etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo oli 2 497 miljoonaa euroa (1 608 miljoonaa euroa vuonna 2018). Siin? oli mukana 323 miljoonaa euroa rahastoimattomia ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisi? etuuksia (muita kuin el?kkeit?), muita pitk?aikaisetuuksia ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyvi? etuuksia (226 miljoonaa euroa vuonna 2018). Johtokunnan ja valvontaelimen j?seniin liittyv?n etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo oli 39 miljoonaa euroa (29 miljoonaa euroa vuonna 2018). Velvoite koskee yksinomaan ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisiin etuuksiin ja muihin pitk?aikaisetuuksiin k?ytett?vi? rahastoimattomia j?rjestelyj?.

Ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisiin etuuksiin liittyv?n etuuspohjaisen nettovelan uudelleen m??ritt?misest? johtuvat muutokset kirjataan taseen vastattavaa-puolen er??n ”Arvonmuutostilit”. Vuonna 2019 uudelleen m??ritt?misest? johtuvia tappioita kirjattiin 749 miljoonaa euroa (129 miljoonaa euroa vuonna 2018; ks. kohta 14, ”Arvonmuutostilit”).

Etuuspohjaisen velvoitteen ja etuuspohjaisen j?rjestelyn varojen muutos sek? uudelleen m??ritt?misest? johtuvat muutokset
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti:

Huom.
1) Netto, sis?lt?? pakolliset el?kemaksut sek? siirrot. Ty?ntekij?t suorittavat pakollisina maksuina 7,4 % ja EKP 20,7 % peruspalkasta.

Etuuspohjaisen velvoitteen uudelleen m??ritt?misest? johtuvat tappiot olivat yhteens? 763 miljoonaa euroa vuonna 2019 p??asiassa siksi, ett? diskonttokorko laski 1,2 prosenttiin (2,3 % vuonna 2018). Tappioita syntyi my?s uusien kuolevuustaulukoiden k?ytt??notosta sek? – selv?sti v?h?isemm?ss? m??rin – kokemusper?isist? tarkistuksista, jotka vastasivat edellisvuoden tilinp??t?ksen vakuutusmatemaattisten olettamusten poikkeamaa toteutuneesta kehityksest?.

Maksetut etuudet pieneniv?t tilikaudella 24 miljoonaan euroon (46 miljoonaa euroa vuonna 2018) p??asiassa tilap?iseen urasiirtym?ohjelmaan hyv?ksyttyjen ty?ntekij?iden ty?suhteen p??tt?miseen liittyvien kertaluonteisten maksujen takia. Vuonna 2017 k?ynnistetyn ohjelman tarkoituksena on auttaa EKP:n palveluksessa pitk??n olleita ty?ntekij?it? siirtym??n tietyin edellytyksin ja vapaaehtoisesti EKP:n ulkopuoliselle uralle.

Ty?ntekij?iden etuuspohjaisen j?rjestelyn varojen k?yp? arvo muuttui vuonna 2019 seuraavasti:

Etuuspohjaisen j?rjestelyn varojen uudelleen m??ritt?misest? johtuvat voitot vuonna 2019 johtuivat rahasto-osuuksille kertyneist? oletettua selv?sti suuremmista korkotuotoista.

Uudelleen m??ritt?misest? johtuvat voitot/tappiot muuttuivat vuonna 2019 seuraavasti:

Tuloslaskelma
Vuonna 2019 tuloslaskelmaan kirjattiin seuraavat m??r?t:

Tuloslaskelmaan kirjattiin 18 miljoonan euron tappiot vuodelta 2019 muiden pitk?aikaisetuuksien ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyvien etuuksien uudelleen m??ritt?misest?. Tappioita syntyi p??asiassa muiden pitk?aikaisetuuksien uudelleen m??ritt?misest?, ja ne johtuivat p??asiassa siit?, ett? diskonttokorko laski 1,2 prosenttiin (2,3 % vuonna 2018).

Vuonna 2019 tilikauden ty?suoritukseen perustuvat menot supistuivat 92 miljoonaan euroon (98 miljoonaa euroa vuonna 2018) p??asiassa siksi, ett? diskonttauskorko nousi 2,3 prosenttiin vuonna 2018 (2,1 % vuonna 2017).[33]

K?ytetyt oletukset
T?ss? kohdassa mainittuja arvostuksia valmistellessaan riippumattomat aktuaarit ovat k?ytt?neet johtokunnan kirjanpito- ja raportointitarkoituksiin hyv?ksymi? oletuksia. Seuraavassa esitet??n t?rkeimm?t oletukset, joita on k?ytetty ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisi? etuuksia ja muita pitk?aikaisetuuksia koskevien vastuiden laskemisessa:

1) Oletuksia k?ytettiin laskettaessa p??omataatuilla varoilla rahoitettua osaa EKP:n etuuspohjaisesta velvoitteesta.
2) Lis?ksi otetaan huomioon tulevat henkil?kohtaiseen suoriutumiseen perustuvat palkankorotukset. Oletettu korotus (enint??n 1,8 % vuodessa) m??r?ytyy kunkin osallistujan i?n mukaan.
3) EKP:n el?kej?rjestelm?n s??nt?jen mukaisesti el?kkeit? korotetaan vuosittain. Mik?li EKP:n ty?ntekij?iden palkkojen yleistarkistukset j??v?t alle hintainflaation, el?kekorotukset tehd??n palkkojen yleistarkistusten mukaisesti. Mik?li palkkojen yleistarkistukset ylitt?v?t hintainflaation, niit? sovelletaan el?kekorotuksia m??ritett?ess?, edellytt?en ett? EKP:n el?kej?rjestelm?n rahoitusasema sen sallii.

Ty?ntekij?iden maksuperusteiseen osaan suorittamat vapaaehtoiset maksut vuodelta 2019 olivat 171 miljoonaa euroa (140 miljoonaa euroa vuonna 2018). Maksut sijoitetaan osaksi j?rjestelyn varoja, ja niist? syntyy samansuuruinen velvoite.

Kohta 13 – Varaukset

T?m? er? koostuu p??asiassa varauksesta taloudellisia riskej? varten. Vuodesta 2019 varaus tehd??n kaikkien taloudellisten riskien (eli markkina- likviditeetti- ja luottoriskien) varalta. Aiemmin varaus tehtiin ainoastaan valuuttakurssi-, korko- ja luottoriski? sek? kullan hintariski? varten.

Taloudellisia riskej? varten tehdyll? varauksella katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) tulevia realisoituneita ja realisoitumattomia tappioita. Varauksen tarvetta ja suuruutta tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekij?it?. Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n p??omasta.

Vuosittaisen riskiarvion perusteella EKP:n neuvosto p??tti vapauttaa 84 miljoonaa euroa taloudellisten riskien varalta tehdyst? varauksesta 31.12.2019, jotta varaus pysyisi sallituissa rajoissa, sill? EKP:n p??oman jakoperusteen viisivuotistarkistuksen my?t? euroalueen kansallisten keskuspankkien merkint?osuudet pieneniv?t 1.1.2019 (ks. kohta 15, ”P??oma ja rahastot”). Varaus oli vuoden 2019 lopussa 7 536 miljoonaa euroa eli samansuuruinen kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n p??omasta.

Kohta 14 – Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit sis?lt?v?t saamisista ja veloista kirjatut realisoitumattomat voitot (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohdat ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet”, ”Kulta ja valuuttam??r?iset er?t”, ”Arvopaperit” sek? ”Taseen ulkopuoliset er?t”). Arvonmuutostilit sis?lt?v?t my?s ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisiin etuuksiin liittyv?n etuuspohjaisen nettovelan uudelleen m??ritt?misest? johtuvat er?t (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan kohta ”Ty?suhteen p??ttymisen j?lkeiset etuudet, muut pitk?aikaisetuudet ja ty?suhteen p??tt?miseen liittyv?t etuudet” sek? liitetietojen kohta 12.3, ”Sekalaiset er?t”).

Arvonmuutostilien saldon kasvu johtuu suurimmaksi osaksi kullan hinnan noususta sek? euron heikkenemisest? suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin vuonna 2019.

Vuoden lopun arvostuksessa k?ytettiin seuraavia valuuttakursseja:

Kohta 15 – Oma p??oma ja varaukset

Kohta 15.1 – P??oma

EKP:n p??oman jakoperusteen muutos
EKPJ:n peruss??nn?n artiklan 29 nojalla kansallisten keskuspankkien painoarvoja EKP:n p??oman merkitsemisen jakoperusteessa tarkistetaan joka viides vuosi[34] sen mukaan, mik? on kunkin j?senvaltion osuus koko EU:n v?kiluvusta ja bruttokansantuotteesta. Kummankin tekij?n painoarvo on yht? suuri.[35] Jakoperustetta tarkistettiin 1.1.2019 nelj?nnen kerran EKP:n perustamisen j?lkeen. Sit? tarkistettiin seuraavasti:

EKP:n maksettu p??oma
EKP:n merkitty p??oma on 10 825 miljoonaa euroa. EKP:n p??oman jakoperusteen viisivuotistarkistuksen my?t? (osuutensa t?ysim??r?isin? maksavien) euroalueen kansallisten keskuspankkien osuus EKP:n p??omasta pieneni 0,7739 prosenttiyksikk?? ja (vain 3,75 % merkitsem?st??n m??r?st? maksavien) euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien osuus vastaavasti kasvoi. EKP:n maksettu p??oma siis pieneni 81 miljoonaa euroa ja oli 7 659 miljoonaa euroa 1.1.2019 (ks. taulukko).


2.5 Taseen ulkopuoliset er?t

Kohta 16 – Arvopaperilainaus

EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus arvopaperilainauksesta. Sopimuksen nojalla nimetty ulkopuolinen varainhoitaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia.

EKP:n neuvoston p??t?sten mukaisesti EKP antaa lainaan my?s kolmessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa ja julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa hankkimiaan arvopapereita sek? sellaisia velkapaperiohjelmassa hankittuja arvopapereita, jotka ovat ostokelpoisia my?s julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman ehtojen mukaan.[36]

Arvopaperilainaustapahtumat, joissa saatuja k?teisvakuuksia ei ole vuoden lopussa sijoittamatta, kirjataan taseen ulkopuolisille tileille.[37] T?llaisia lainaustapahtumia oli 31.12.2019 avoinna 10 076 miljoonan euron arvosta (9 646 miljoonaa euroa vuonna 2018). M??r?st? 5 502 miljoonaa euroa liittyi rahapolitiikan harjoittamista varten pidett?vien arvopaperien lainaustapahtumiin (4 440 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Kohta 17 – Korkofutuurit

Valuuttam??r?isi? korkofutuurisopimuksia oli 31.12.2019 avoinna seuraavasti:

Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta – 18 Koronvaihtosopimukset

Koronvaihtosopimuksia oli 31.12.2019 avoinna 703 miljoonan euron nimellisarvosta (vuoden 2018 lopussa 519 miljoonaa euroa). Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 19 – Valuuttaswap- ja -termiinisopimukset

Valuuttavarannon hoito
Valuuttaswap- ja -termiinisopimuksia tehtiin vuonna 2019 osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Sopimuksiin liittyvi? saamisia ja velkoja oli 31.12.2019 avoinna seuraavasti:

Likviditeetti? lis??v?t operaatiot
Vuoden aikana syntyi Yhdysvaltain dollarin m??r?isen likviditeetin jakamiseen euroj?rjestelm?n vastapuolille liittyvi? dollarim??r?isi? saamisia ja velkoja, joissa maksun suoritusp?iv? on vuonna 2019 (ks. liitetietojen kohta 10, ”Eurom??r?iset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 20 – Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

Vuonna 2019 EKP jatkoi EU:n keskipitk?n aikav?lin rahoitustukij?rjestelm??n, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM), Euroopan rahoitusvakausv?lineeseen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismiin (EVM) sek? Kreikan lainaj?rjestelysopimukseen liittyvien EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden sek? kahteen rahoitusvakausv?lineen lainaan liittyvien maksujen hoitamista. Vuoden aikana EKP k?sitteli n?ihin operaatioihin liittyvi? maksuja sek? EVM:n perusp??oman maksamiseen liittyvi? j?senmaksuja.

Kohta 21 – Vireill? olevista oikeusjutuista johtuvat ehdolliset velat

EKP:t? ja muita EU:n toimielimi? vastaan on vireill? useita kanteita. Kantajina olevat kyproslaisten pankkien tallettajat, osakkeenomistajat ja joukkolainojen haltijat v?itt?v?t k?rsineens? taloudellisia tappioita toimista, jotka heid?n mielest??n ovat johtaneet luottolaitosten uudelleenj?rjestelyyn Kyproksen rahoitustukiohjelman yhteydess?. Unionin yleinen tuomioistuin hylk?si vuonna 2018 n?ist? kanteista kaksi asiakysymysten osalta, mutta hylk?ysp??t?ksist? on valitettu unionin tuomioistuimeen. Jo vuonna 2014 unionin yleinen tuomioistuin hylk?si 12 vastaavaa tapausta kokonaan eik? ottanut niit? k?sitelt?v?kseen. Osasta hylk?ysp??t?ksi? valitettiin, ja kaikissa tapauksissa unionin tuomioistuin joko vahvisti hylk?ysp??t?ksen tai ratkaisi asian EKP:n eduksi vuonna 2016. EKP:n roolina rahoitustukiohjelman laatimisessa oli ainoastaan toimia teknisen? neuvonantajana (yhteisty?ss? Euroopan komission kanssa) EVM-sopimuksen mukaisesti, mink? lis?ksi EKP antoi kriisinratkaisua koskevasta Kyproksen lakiluonnoksesta lausunnon, joka ei ollut sitova. N?in ollen oikeusjutuista ei odoteta aiheutuvan tappioita EKP:lle.


2.6 Tuloslaskelman liitetiedot

Kohta 22 – Korkokate

Kohta 22.1 – Korkotuotot valuuttavarannosta

T?h?n er??n sis?ltyy EKP:n valuuttavarannosta kertyneiden korkotuottojen ja -kulujen erotus seuraavasti:

Korkokatteen kasvu vuonna 2019 johtui p??asiassa Yhdysvaltain dollarin m??r?isen salkun korkotuoton kasvusta. Korkokatetta kasvatti my?s Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen euroon n?hden.

Kohta 22.2 – Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta euroj?rjestelm?n sis?ll?

T?m? er? sis?lt?? korkotuotot, jotka liittyv?t EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Liikkeess? olevat setelit” ja liitetietojen kohta 5.1, ”Euroseteleiden kohdistamiseen euroj?rjestelm?ss? liittyv?t saamiset”). Vuonna 2019 t?m? korkotuotto oli nolla, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden 0 %.

Kohta 22.3 – Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

T?ss? er?ss? esitet??n valuuttavarantojen siirtoon perustuville euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille maksetut korot (ks. liitetietojen kohta 11.1, ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Vuonna 2019 t?m? korko oli nolla, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden 0 %.

Kohta 22.4 – Muut korkotuotot ja muut korkokulut

Vuonna 2019 kirjattiin seuraavat muut korkotuotot ja muut korkokulut:

1) EKP:n hallussa olevista Kreikan valtion joukkolainoista kertynyt korkokate oli yhteens? 94 miljoonaa euroa (127 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Kohta 23 – Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

Vuonna 2019 kirjattiin seuraavat rahoitustoiminnan realisoituneet nettovoitot/-tappiot:

Hintojen muutoksesta aiheutuneita realisoituneita nettovoittoja/-tappioita kertyy arvopaperien, korkofutuurien ja koronvaihtosopimusten hintojen muutoksista. Hintojen muutoksesta aiheutuneet realisoituneet nettovoitot vuonna 2019 johtuivat p??asiassa siit?, ett? Yhdysvaltain dollarin m??r?isest? salkusta realisoitui voittoja dollarim??r?isten arvopaperien tuottojen laskun vuoksi.

Kohta 24 – Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

Vuonna 2019 kirjattiin seuraavat rahoitusomaisuuden ja arvopaperipositioiden arvonalennukset:

Useiden omien varojen sijoitussalkussa ja Yhdysvaltain dollarin m??r?isess? sijoitussalkussa olevien arvopaperien markkina-arvo laski tuottojen kasvun my?t? loppuvuodesta 2019, mist? aiheutui realisoitumattomia tappioita vuoden lopussa.

Kohta 25 – Maksukate

T?m?n er?n tuotot koostuivat vuonna 2019 p??asiassa valvontamaksuista sek? hallinnollisista seuraamuksista, joita valvottaville yhteis?ille m??r?ttiin sen vuoksi, etteiv?t ne olleet noudattaneet pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevia EU:n s??d?ksi? (tai EKP:n antamia valvontap??t?ksi?). Kulut koostuivat l?hinn? s?ilytyspalkkioista.

Valvontateht?viin liittyv?t tuotot ja kulut
EKP:lle valvontateht?vist? aiheutuvat kulut katetaan valvottavilta yhteis?ilt? peritt?vill? vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP ilmoitti huhtikuussa 2019, ett? n?iden valvontamaksujen kokonaism??r? olisi 576 miljoonaa euroa vuonna 2019. M??r?ss? ovat mukana vuodelle 2019 arvioidut 559 miljoonan euron valvontakulut. Lis?ksi on otettu huomioon vuodelta 2018 j??nyt 15 miljoonan euron valvontamaksualij??m? ja edellisiin valvontamaksukausiin liittyv?t 2 miljoonan euron maksupalautukset valvottaville yhteis?ille.[38]

EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvat valvontamaksutuotot vuodelta 2019 olivat 537 miljoonaa euroa. Arvioitujen kulujen (559 miljoonaa euroa) ja toteutuneiden kulujen (537 miljoonaa euroa) erotuksesta muodostuva 22 miljoonan euron ylij??m? vuodelta 2019 kirjataan er??n ”Siirtovelat ja saadut ennakot” (ks. liitetietojen kohta 12.2, ”Siirtovelat ja saadut ennakot”), ja se v?hennet??n vuoden 2020 valvontamaksuista, jotka perit??n uuden valvontamaksuasetuksen[39] mukaisesti j?lkik?teen vuonna 2021.

EKP:ll? on my?s oikeus m??r?t? hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteis?ille, jos ne eiv?t noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevia EU:n s??d?ksi? (tai EKP:n antamia valvontap??t?ksi?). Seuraamuksiin liittyvi? tuottoja ei oteta huomioon vuotuisten valvontamaksujen laskennassa. Ne kirjataan sen sijaan tuotoksi EKP:n tuloslaskelmaan ja jaetaan euroalueen kansallisille keskuspankeille osana EKP:n muuta voitonjakoa. Vuonna 2019 EKP peri valvottavilta yhteis?ilt? hallinnollisina seuraamuksina yhteens? 7 miljoonaa euroa.

Valvontateht?viin liittyv?t EKP:n tuotot muodostuivat siis vuonna 2019 seuraavasti:

Pankkivalvontakuluja aiheutuu merkitt?vien yhteis?jen suorasta valvonnasta, v?hemm?n merkitt?vien yhteis?jen v?lillisest? valvonnasta sek? yhteisi? valvontakysymyksi? k?sittelevist? toiminnoista ja asiantuntijapalveluista. Valvontakuluihin lasketaan my?s kulut, joita syntyy valvontateht?vien hoitamiseksi tarvittavissa tukitoiminnoissa, kuten toimitiloista, henkil?st?hallinnosta, hallintopalveluista, budjetista ja resurssienhallinnasta, kirjanpidosta, oikeudellisista asioista, kieli- ja viestint?palveluista, sis?isest? tarkastuksesta, tilastoista ja tietoteknisist? palveluista vastaavissa yksik?iss?.

Valvontamaksuilla katettavat EKP:n valvontateht?viin liittyv?t toteutuneet kokonaiskulut vuodelta 2019 muodostuvat seuraavasti:

Palkkojen ja etuuksien m??r? kasvoi vuonna 2019 siksi, ett? pankkivalvonnan palveluksessa oli keskim??rin enemm?n henkil?st?? kuin edellisvuonna. Henkil?st?m??r?n kasvu lis?si my?s toimitiloista aiheutuneita kustannuksia. Muiden toimintakulujen pieneneminen johtui p??asiassa valvontateht?viin ja etenkin vuonna 2020 p??ttyv??n sis?isten mallien erityisarviointiin liittyvien konsulttikulujen supistumisesta.

Kohta 26 – Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista

Osingot EKP:n hallussa olevista Kansainv?lisen j?rjestelypankin (BIS) osakkeista (ks. liitetietojen kohta 6.2, ”Muut rahoitusvarat”) kirjataan t?h?n er??n.

Kohta 27 – Muut tuotot

Muita sekalaisia tuottoja kertyi vuonna 2019 p??asiassa euroalueen keskuspankkien osallistumisesta EKP:n kustannuksiin euroj?rjestelm?n yhteisiss? hankkeissa.

Kohta 28 – Henkil?st?kulut

Vuonna 2019 henkil?st?kuluihin kirjattiin seuraavaa:

1) Palkat, korvaukset ja lis?t perustuvat p??piirteiss??n Euroopan unionin palkkausj?rjestelm??n ja ovat vertailukelpoisia sen kanssa.

Vuonna 2019 EKP:n palveluksessa oli erilaisin sopimuksin keskim??rin 3 770 henke? (joista 349 esimiesteht?viss?) kokoaikaisiksi ty?paikoiksi[40] muutettuna (vuonna 2018 palveluksessa oli 3 546 henke?, joista 337 esimiesteht?viss?).

Henkil?st?kulut kasvoivat tilikauden aikana p??asiassa sen vuoksi, ett? EKP:n palkkalistoilla oli keskim??rin enemm?n ty?ntekij?it? ja muut pitk?aikaisetuudet kasvoivat l?hinn? siksi, ett? vuoden 2019 lopun vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa k?ytettiin alempaa diskonttokorkoa (ks. kohta 12.3, ”Sekalaiset er?t”).

Johtokunnan ja valvontaelimen j?senten palkkiot
Johtokunnan j?senille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen j?senille maksetaan peruspalkkaa ja asumis- ja edustuslisi?. P??johtajalle on j?rjestetty asumislis?n sijaan virka-asunto. EKP:n henkil?st?? koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan johtokunnan ja valvontaelimen j?senet voivat olla oikeutettuja perhe-, lapsi- ja koulutuslisiin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Palkasta maksetaan veroa EU:lle, ja siit? v?hennet??n ty?ntekij?n el?ke-, sairaus-, pitk?aikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut. Lisi? ei veroteta, eik? niist? kerry el?kett?.

Johtokunnan j?senille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen j?senille (mukana eiv?t siis ole kansallisten valvontaviranomaisten edustajat) maksettiin vuonna 2019 peruspalkkaa seuraavasti:[41]

1) Luvusta puuttuu valvontaelimen varapuheenjohtajien (Sabine Lautenschl?ger helmikuuhun 2019 asti ja Yves Mersch lokakuusta 2019 l?htien) peruspalkka, joka ilmoitetaan johtokunnan kohdalla.

Johtokunnan ja valvontaelimen j?senille maksetut korvaukset ja lis?t sek? ty?nantajan sairaus-, pitk?aikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut heid?n edukseen olivat yhteens? 1 182 767 euroa (835 371 euroa vuonna 2018). Entisille johtokunnan tai valvontaelimen j?senille voidaan maksaa jonkin aikaa siirtym?maksuja. Vuonna 2019 n?m? maksut perhelisineen sek? ty?nantajan sairaus-, pitk?aikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut entisten johtokunnan tai valvontaelimen j?senten eduksi olivat yhteens? 864 287 euroa (169 346 euroa vuonna 2018). Lisien ja siirtym?maksujen kokonaism??r?n kasvu johtui p??asiassa siit?, ett? EKP:n johtokunnassa ja valvontaelimess? oli enemm?n vaihtuvuutta kuin edellisvuonna.

EKP maksoi entisille johtokunnan j?senille tai heid?n huollettavilleen el?kkeit? ja ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisi? etuuksia sek? ty?nantajan sairaus-, pitk?aikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuja heid?n edukseen yhteens? 1 848 157 euroa (3 047 064 euroa vuonna 2018).[42] T?h?n m??r??n sis?ltyi vuonna 2019 siirto muuhun el?kej?rjestelm??n j?senen j??dess? el?kkeelle. Vuonna 2018 m??r??n sis?ltyi kiinte? kertasumma, joka maksettiin teht?v?ns? j?tt?neelle johtokunnan j?senelle s??nn?llisesti maksettavan el?kkeen sijaan.

Kohta 29 – Hallinnolliset kulut

T?m? yhteens? 476 miljoonan euron suuruinen er? (525 miljoonaa euroa vuonna 2018) sis?lt?? toimitilojen kunnossapidon, tietotekniikan, tavarat ja kaluston, jotka eiv?t kuulu k?ytt?omaisuuteen, konsulttipalkkiot sek? muut palvelut ja tarvikkeet. Er??n kuuluvat niin ik??n henkil?st?n rekrytoinnista, muuttamisesta ja kouluttamisesta ja majoittamisesta aiheutuneet kulut.

Hallinnollisten kulujen v?heneminen vuonna 2019 johtui p??asiassa tilavuokraus-, vuokraty?ntekij?- ja konsulttikulujen pienenemisest?. Vuokrakulujen pienenemisen taustalla olivat taseeseen kirjatut rakennusten k?ytt?oikeudet (ks. kirjanpitoperiaatteita k?sittelev?n osan 2.3 kohta ”Kirjanpitoperiaatteiden muutokset” ja liitetietojen kohta 6.1 ”Aineellinen ja aineeton k?ytt?omaisuus”) sek? vastaavien kulujen kirjaaminen poistoina.

Kohta 30 – Ulkoistettu setelinvalmistus

T?h?n er??n sis?ltyv?t p??asiassa euroseteleiden kuljetuskulut, jotka aiheutuvat uusien seteleiden siirt?misest? setelipainoista kansallisiin keskuspankkeihin ja seteleiden siirt?misest? kansallisesta keskuspankista toiseen vajauksien ja ylim??rien tasoittamiseksi setelivarastoissa. N?ist? kustannuksista vastaa EKP.


2.7 Tilinp??t?ksen j?lkeiset tapahtumat

Kohta 31 – Muutokset EKP:n p??oman jakoperusteeseen Ison-Britannian l?hdetty? EU:sta

Ison-Britannian erottua EU:sta Englannin pankki ei ole en?? osa EKPJ:t?, joten kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n p??oman jakoperusteessa muuttuvat. Muutos tulee voimaan 1.2.2020 seuraavasti:

Vaikutus EKP:n p??omaan
EKP:n merkitty p??oma on edelleen 10 825 miljoonaa euroa Englannin pankin l?hdetty? Euroopan keskuspankkij?rjestelm?st? (EKPJ). Englannin pankin 14,3 prosentin merkint?osuus EKP:n p??omasta on jaettu euroalueen ja sen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien kesken.

EKP:n maksettu p??oma ei kuitenkaan muutu vaan on edelleen 7 659 miljoonaa euroa vuonna 2020, sill? muut kansalliset keskuspankit kattavat Englannin pankin aiemmin maksaman osuuden (58 miljoonaa euroa). Seuraavina kahtena vuotena euroalueen kansalliset keskuspankit maksavat merkitsem?ns? lis?p??oman kokonaisuudessaan kahdessa vuosier?ss?, kun Englannin pankki on l?htenyt EKPJ:st?. EKP:n maksettu p??oma kasvaa 7 659 miljoonasta eurosta ensin 8 270 miljoonaan euroon vuonna 2021 ja sitten 8 880 miljoonaan euroon vuonna 2022.

Vaikutus EKP:lle siirrettyj? valuuttavarantosaamisia vastaaviin kansallisten keskuspankkien saamisiin
EKPJ:n peruss??nn?n artiklan 30.2 mukaisesti kunkin kansallisen keskuspankin siirrett?v?ksi tulevan valuuttavarannon m??r? vahvistetaan suhteessa keskuspankin osuuteen EKP:n merkityst? p??omasta. Valuuttavarantoja vastaavat kokonaissaamiset eiv?t k?yt?nn?ss? muuttuneet, kun a) euroalueen kansallisten keskuspankkien (jotka ovat siirt?neet valuuttavarantoja EKP:lle) osuus EKP:n merkityst? p??omasta suureni Englannin keskuspankin l?hdetty? EKPJ:st?, ja b) EKP:n neuvosto p??tti supistaa n?iden keskuspankkien siirrett?v?ksi tulevaa m??r?? suhteessa p??omaosuuteen niin, ett? siirrettyjen valuuttavarantojen kokonaism??r? j?? ennalleen.


3 Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

T?m? on EKP:n k??nn?s EKP:n ulkoisen tilintarkastajan kertomuksesta. Jos kieliversioita voi tulkita eri tavoin, tilintarkastajien (Baker Tilly) allekirjoittama englanninkielinen versio p?tee.


4 Selvitys voitonjaosta / tappioiden jakamisesta

T?m? selvitys ei ole osa EKP:n tilinp??t?st? vuodelta 2019.

EKPJ:n peruss??nn?n artiklan 33 mukaan EKP:n nettovoitto siirret??n seuraavalla tavalla:

  1. EKP:n neuvoston vahvistama m??r?, joka saa olla enint??n 20 prosenttia nettovoitosta, siirret??n yleisrahastoon enint??n 100 prosenttia p??omasta vastaavaan m??r??n.
  2. J?ljelle j??v? nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.[43]

Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston p??t?ksell? EKPJ:n peruss??nn?n artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun m??r??n ja enint??n t?h?n m??r??n asti.[44]

EKP:n nettovoitto vuodelta 2019 oli 2 366 miljoonaa euroa. EKP:n neuvoston p??t?ksen mukaisesti euroalueen kansallisille keskuspankeille jaettiin ennakkovoitonjakona 1 431 miljoonaa euroa 31.1.2020. EKP:n neuvosto p??tti jakaa voitosta j?ljell? olevat 935 miljoonaa euroa euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken.

? Euroopan keskuspankki 2020

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0
Internet www.auexnv.com.cn

Kaikki oikeudet pid?tet??n. Kopiointi on sallittu opetusk?ytt??n ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan l?hde mainitaan.

Termien selityksi? on EKP:n verkkosivuilla olevassa (englanninkielisess?) sanastossa.

HTML ISBN 978-92-899-4129-7, ISSN 2443-4817, doi:10.2866/017832, QB-BS-20-001-FI-Q


[1]Py?ristysten vuoksi t?ss? asiakirjassa esitetyt luvut eiv?t yhteen laskettuina v?ltt?m?tt? aina t?sm?? kokonaism??rien kanssa eiv?tk? prosenttiosuudet aina vastaa tarkalleen absoluuttisia lukuja.
[2]Tilinp??t?sjulkaisu sis?lt?? johdon raportin, varsinaisen tilinp??t?ksen (tase ja tuloslaskelma liitetietoineen) sek? tilintarkastuskertomuksen ja selvityksen voitonjaosta / tappioiden jakamisesta.
[3]P?yt?kirja Euroopan keskuspankkij?rjestelm?n ja Euroopan keskuspankin peruss??nn?st?.
[4]Omaisuuserien osto-ohjelman muodostavat kolmas katettujen joukkolainojen osto-ohjelma, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma, julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma sek? yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelma. EKP ei tee ostoja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa. Omaisuuserien osto-ohjelmasta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
[5]Vuonna 2019 liikkeess? olevien euroseteleiden kokonaisarvo euroj?rjestelm?ss? kasvoi 5 % ja oli vuoden lopussa 1 293 miljardia euroa. EKP:n osuus liikkeess? olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sis?ltyy eriin ”Liikkeess? olevat setelit” ja ”Euroj?rjestelm?n sis?iset saamiset”.
[6]Ks. EKP:n neuvoston p??t?ksi? koskeva lehdist?tiedote 12.9.2019.
[7]Jaksotus perustuu kirjanpitoperiaatteeseen, jonka mukaan arvopapereista on teht?v? uudelleenarvostuksia er??ntymishetkeen saakka sen mukaan, onko niiden ostohinta ollut alempi vai korkeampi kuin niiden nimellisarvo. Omaisuuserien osto-ohjelmassa arvopaperit on ostettu keskim??rin nimellisarvoa kalliimmalla, joten jos mik??n ei olennaisesti muutu, kirjanpitoarvo laskee v?hitellen.
[8]Valuuttavarantosaamiset sis?ltyv?t taseen eriin ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttam??r?iset lainat ja muut valuuttam??r?iset saamiset euroalueen ulkopuolelta” ja ”Valuuttam??r?iset saamiset euroalueelta”.
[9]Valvontateht?vist? aiheutuvat EKP:n kulut katetaan valvottavilta yhteis?ilt? peritt?vill? vuosittaisilla valvontamaksuilla.
[10]Tase-er??n ”Arvonmuutostilit” sis?ltyv?t my?s ty?suhteen p??ttymisen j?lkeisten etuuksien uudelleen m??ritt?misest? johtuvat er?t.
[11]EKP:lle kertyy korkotuottoja niist? euroj?rjestelm?n sis?isist? saamisista, joita sill? on kansallisilta keskuspankeilta ja jotka liittyv?t sen 8 prosentin osuuteen liikkeess? olevien eurosetelien kokonaism??r?st?.
[12]Valvontamaksutuotot kirjataan er??n ”Muut tuotot ja kulut” (ks. kuvio 11).
[13]Riskitapahtuman keskim??r?inen tappio kertoo todenn?k?isyyspainotetun keskim??r?isen tappion skenaarioissa, joiden toteutuminen on k?ytetty? luottamustasoa ep?todenn?k?isemp??.
[14]EKP:n riskienhallinnassaan k?ytt?mi? mallinnustapoja on kuvattu tarkemmin EKP:n julkaisussa ”The financial risk management of the Eurosystem’s monetary policy operations”, hein?kuu 2015.
[15]Operatiivinen riski tarkoittaa riski?, ett? ihmisten toiminta, sis?isten hallinto- tai liiketoimintaprosessien tai niiden taustalla olevien j?rjestelmien toimimattomuus tai ulkoiset tapahtumat (kuten luonnonkatastrofit tai hy?kk?ykset) vaikuttavat kielteisesti pankin taloudelliseen asemaan, toimintaan tai maineeseen.
[16]EKP:n hallintorakenteista kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
[17]EKP:n kirjanpitoperiaatteet on m??ritelty yksityiskohtaisesti Euroopan keskuspankin tilinp??t?ksest? 3.11.2016 annetussa p??t?ksess? (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35) ja sen muutosp??t?ksiss?. P??t?s perustuu kirjanpitoa ja tilinp??t?stietojen antamista koskevista oikeuss??nn?ist? Euroopan keskuspankkij?rjestelm?ss? 3.11.2016 annettuihin EKP:n suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) ja niiden muutossuuntaviivoihin. N?in varmistetaan, ett? euroj?rjestelm?n liiketapahtumien kirjaaminen ja raportointi on yhdenmukaista. Kirjanpitoperiaatteet noudattavat EKPJ:n peruss??nn?n artiklaa 26.4, jossa edellytet??n, ett? euroj?rjestelm?n liiketapahtumien kirjaamisessa ja raportoimisessa sovelletaan yhdenmukaistettuja s??nt?j?. Kirjanpitoperiaatteita arvioidaan s??nn?llisesti ja tarkistetaan tarpeen mukaan.
[18]Hallinnollisten siirtyvien erien ja varauksien kirjaamisessa sovelletaan 100 000 euron alarajaa.
[19]Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisista keskuspankeista TARGET2-j?rjestelm??n osallistuivat 31.12.2019 Bulgarian, Tanskan, Kroatian, Puolan ja Romanian keskuspankit.
[20]Vapaaehtoisten el?kemaksujen pohjalta kertyneet varat voidaan k?ytt?? el?kkeelle j??nnin yhteydess? el?kkeen lis?n?, joka siit? alkaen luetaan etuuspohjaiseen el?kevelvoitteeseen.
[22]”Seteleiden jakoperusteella” tarkoitetaan prosenttiosuuksia, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaism??r?st? ja sovelletaan merkityn p??oman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen t?st? kokonaism??r?st?.
[25]SI-yksikk?in? kultavarannon massa on 504,8 tonnia.
[26]Nettovaluuttavaranto on kunkin ulkomaanvaluutan m??r?isten saamisten ja velkojen erotus, joka arvostetaan. Saamiset ja velat kirjataan eriin ”Valuuttam??r?iset saamiset euroalueen ulkopuolelta”, ”Valuuttam??r?iset saamiset euroalueelta”, ”Siirtosaamiset ja maksetut ennakot”, ”Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot” (vastattavaa-puoli) ja ”Siirtovelat ja saadut ennakot”, ja niiss? otetaan huomioon my?s taseen ulkopuolisiin eriin kuuluvat valuuttasopimusten avista- ja termiinip??t. Valuuttam??r?isten rahoitusinstrumenttien arvostusmuutoksista aiheutuvia voittoja ei oteta mukaan.
[27]EKP ei tee ostoja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa.
[28]Omaisuuserien osto-ohjelman muodostavat kolmas katettujen joukkolainojen osto-ohjelma, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma, julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma sek? yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelma. Ohjelmasta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
[29]Markkina-arvot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat markkinahintoihin. Jos markkinahintaa ei ole saatavilla, markkina-arvo on arvioitu euroj?rjestelm?n sis?isi? malleja k?ytt?en.
[30]Euroj?rjestelm?n perusrahoitusoperaatioiden korko on 16.3.2016 l?htien ollut 0,00 %.
[31]Arvopaperilainaustapahtumat, joissa saatuja k?teisvakuuksia ei ole sijoittamatta vuoden lopussa, kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. liitetietojen kohta 16, ”Arvopaperilainaus”).
[32]EURO1- ja RT1-j?rjestelmi? yll?pit?? ABE CLEARING S.A.S -yhti? (EBA Clearing).
[33]Tilikauden ty?suoritukseen perustuvien menojen arvioinnissa k?ytet??n edellisvuoden diskonttauskorkoa.
[34]Jakoperusteen painoarvoja tarkistetaan my?s Euroopan unionin j?senvaltioiden m??r?n muuttuessa.
[36]EKP ei tee ostoja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa eik? siis my?sk??n anna lainaan yrityssektorin velkapapereita.
[37]Arvopaperilainaustapahtumat, joissa saatuja k?teisvakuuksia on sijoittamatta vuoden lopussa, kirjataan tasetileille (ks. liitetietojen kohta 8, ”Muut eurom??r?iset velat euroalueen luottolaitoksille”, ja kohta 10, ”Eurom??r?iset velat euroalueen ulkopuolelle”).
[40]Kokoaikainen ty?paikka vastaa laskennallisesti kokoaikaisen ty?ntekij?n vuoden ty?panosta. Vakituisesti tai m??r?aikaisella tai alle vuoden ty?sopimuksella ty?skentelev?t ty?ntekij?t sek? EKP:n jatko-opiskelijaohjelman osallistujat luetaan mukaan suhteessa heid?n ty?skentelemiins? tunteihin. Luvussa ovat mukana my?s ?itiyslomalla tai pitk?aikaisella sairauslomalla olevat ty?ntekij?t. Luku ei sis?ll? palkattomalla vapaalla olevia.
[41]Ilmoitetut luvut ovat bruttopalkkoja, eli niist? ei ole v?hennetty Euroopan unionille maksettuja veroja.
[42]Johtokunnan nykyisten j?senten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen nykyisten j?senten el?kej?rjestelyihin liittyv? nettom??r?, joka kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, on esitetty tarkemmin liitetietojen kohdassa 12.3, ”Sekalaiset er?t”.
[43]Euroalueen ulkopuolisten maiden kansallisilla keskuspankeilla ei ole oikeutta saada osuutta EKP:n jakokelpoisista voitoista, eik? niill? my?sk??n ole velvollisuutta kattaa EKP:n mahdollisia tappioita.
[44]Peruss??nn?n artiklan 32.5 mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n p??omasta.
北京pk赛车10官网 3d今晚开奖号 即时赔率彩富网 北京十一选五今天走 黑龙江p62 之书Oz 鑫福 黑龙江p62 易点策略 篮球比分直播118 中远航运股票 辽宁11选5 pk10牛牛 幸运飞艇加减公式 股票配资平台哪个好推荐九梦财富 体彩p5 3d字谜3d字谜图